Disneyland Paris 2017: matkaraportti osa 3

Huhtikuisen Disneyland Paris -matkamme käsittely jatkuu viimein. Muu elämä on tullut viime viikkoina ikävästi blogin kirjoittamisen tielle, mutta nyt on luvassa oikein pitkä postaus Disneyland-tunnelmia, joten ota mukava asento ja nauti!

Toinen puistopäivä alkaa

Toinen päivämme Disneyland Parisissa valkeni aurinkoisena. Heräilimme vähän ennen seitsemää ja aloimme hiljalleen valmistautua puiston kiertelyä varten. Ennen sitä kävimme kuitenkin syömässä aamupalaa Disneyland Hotelin Inventions-ravintolassa.

En tullut ottaneeksi kuvia todisteeksi, mutta aamiaisella oli tarjolla vaikka mitä ihania herkkuja. Oli harmi, ettei palvelu ollut ihan yhtä hyvällä tasolla kuin ruoka. Meidät ohjattiin istumaan hieman syrjäisempään pöytään ja sen jälkeen tarjoilijat suorastaan unohtivat meidät. Ruokaa ja mehua sai itse hakea buffetista, mutta lämpimiä juomia sai vain tarjoilijoilta ja meille niitä tultiin tarjoamaan vasta noin vartin päästä saapumisestamme, kun olimme jo melkein valmiita jatkamaan matkaa. Viereisissä pöydissä istuneet lapsiperheet saivat kyllä huomiota, mutta taisimme olla kahdestaan niin perinteisen hiljaisia suomalaisia, että olimme tarjoilijoille kuin ilmaa. Tee osoittautui lopulta aika järkyttävän makuiseksi, mutta onneksi ruoka oli kuitenkin tosi hyvää.

Aamupalan jälkeen käväisimme huoneessa hakemassa takit, reput ja kamerat. Takkiini kiinnitin tietysti synttäririntamerkin, jonka olin saanut sisäänkirjautumisen yhteydessä respasta. Nämä rintamerkit ovat kyllä hauska Disney-juttu. Disneyland Parkin City Hallista saa erilaisten juhlapäivien kunniaksi tehtyjä merkkejä, mutta lisäksi fanit ovat suunnitelleet vaikka mitä eri hahmojen kuvilla varustettuja rintamerkkejä. Bongasin puistossakin muutaman oman rintamerkin. Niitä löytää esimerkiksi Etsystä hakusanoilla ”Disney park button”.

Emme olleet tehnyt mitään kovin tarkkoja suunnitelmia puistojen kiertelyn suhteen, mutta sen tiesin, että halusin viettää syntymäpäiväni Disneyland Parkin puolella. Niinpä olimme noin yhdeksän aikaan Ruususen linnan edustalla valmiina ahkeraan puistokiertelyyn. Puistossa oli 8–10 välisenä aikana käynnissä Extra Magic Hours. Tuolloin puisto on auki ainoastaan Disneyn hotelleissa yöpyville asiakkaille, mutta samalla vain osa laitteista on avoinna.

Päätimme ensiksi suunnata Discoverylandiin, joten käännyimme linnan edustalta oikealle.

Buzz Lightyear Laser Blast

Päivän ensimmäinen laite oli Buzz Lightyear Laser Blast. Jonotusalue oli koristeltu hauskoilla alienien kuvilla ja vain kymmenisen minuutin odotuksen jälkeen pääsimme laitteen kyytiin.

Buzz Lightyear Laser Blastissa istutaan kahden hengen vaunuissa, jotka kiertävät pitkin poikin avaruutta. Ajelulla on myös missio: ilkeän keisari Zurgin kukistaminen. Vaunujen laserpyssyillä ammutaan erimuotoisia pieniä Z-kirjaimella varustettuja maalitauluja, joista osa oli vieläpä liikkuvia. Maalitauluihin osumisesta saa pisteitä ja omat pisteet näkee vaunun ruudulta. En ottanut muissa laitteissa kuvia ajon aikana, sillä halusin keskittyä kokemukseen, mutta BLLB satuttiin pysäyttämään pieneksi hetkeksi, joten sain nopeasti napattua kuvan laitteen sisältäkin.

Laite oli minusta tosi hauska ja pieni kilpailu oli vain plussaa. Minun ammuntatekniikkani oli tosin vielä aika hukassa ja onnistuin saamaan vain hieman päälle 14 000 pistettä. Hävisin siis aika räkäisesti yli 42 000 pistettä saaneelle poikaystävälleni, mutta seuraavalla puistokäynnillä on otettava revanssi. Pitäkää minulle peukkuja!

Buzz Lightyear Laser Blastin vierestä löytyi myös avaruusteemainen Constellations-putiikki, mutta päätimme jättää sen tutkimisen myöhemmäksi ja suunnata kohti seuraavaa laitetta.

Discoverylandista jatkoimme matkaa kohti Fantasylandia.

Kävelimme Fantasylandin reunaa kohti It’s a small world -laitetta. Se ei kuitenkaan ollut vielä auki, joten jatkoimme kohti lähintä auki olevaa laitetta.

Mad Hatter’s Tea Cups

Kahvikuppikaruselleissa on minusta jotain tosi nostalgista ja myös Mad Hatter’s Tea Cups oli minusta hirveän herttainen laite. Kuppien värimaailma oli minusta tosi kiva ja eri korkeuksilla roikkuvat lyhdyt toivat kivaa tunnelmaa. Sokerina pohjalla laitteeseen oli vain lyhyt jono.

Pidin Mad Hatter’s Tea Cups -karusellista kovasti. Ajelu itsessään oli melko lyhyt, mutta siinä sai silti sopivasti kieputusta. Olisi ollut hauska nähdä laite myös illalla, sillä hämärässä nuo lyhdyt näyttävät varmasti vielä kivemmilta.

Le Carrousel de Lancelot

Mad Hatter’s Tea Cupeilta jatkoimme vieressä sijaitsevaan Le Carrousel de Lancelotiin. Laitteen nimi viittaa kuningas Arthurin pyöreästä pöydästä tuttuun Lancelot-ritariin ja sen lähistöllä voi itse käydä kokeilemassa saako vedettyä Excalibur-miekan kivestä.

Tämä Le Carrousel de Lancelot on melko perinteinen karuselli, tosin sen hevoset on koristeltu  24 karaatin lehtikullalla. Kaikista koristeellisimmat hevoset ovat laitteen ulkoreunalla, kun taas sisempänä hieman vaatimattomamman näköisiä ratsuja. Satuimme jonoon niin, että emme ennättäneet saada ulkoreunan hevosia, mutta jonotusaika oli onneksi jälleen vain parin minuutin pituinen.

Rauhallisesti pyörivän ajelun aikana kuullaan urkuversioita tutuista Disney-lauluista. Seuraavalla kerralla haluan testata tätäkin laitetta illemmalla, sillä hämärässä se ja koko puisto näyttää varmasti vielä lumoavammalta.

Dumbo the Flying Elephant

Kolmen karusellin putkemme päättyi Dumbo the Flying Elephantiin. Dumbo-karuselli on aika perinteinen Disney-laite sillä Californian Disneylandista on löytynyt samainen laite liki puiston avajaisista saakka eli yli 60 vuoden ajan.

Dumbot nousevat mukavan korkealle, joten niiden kyydistä oli mukava katsella Fantasylandin eri puolia. Itse ajelu oli tosi rauhallinen, joten ei ole ihme, että laitteeseen jonotti lähes ainoastaan pikkulapsia ja heidän vanhempiaan.

Jonottaessa minusta oli aina tilaisuuden mukaan hauska seurata miten laitteiden työntekijät toimivat. Olen ollut aiemmin töissä huvipuistossa ja oli jännä huomata, että Disneylandin laitteilla työskentelyssä oli paljon samaa kuin mihin itse ehdin kahden kesän aikana tottua. Disneylandin työntekijöillä oli tosin muutamia simppeleita, mutta nerokkaita tapoja pysyä kärryillä siitä, miten paljon väkeä kuhunkin kyytiin mahtuu.

Esimerkiksi Dumbo the Flying Elephantissa yhdellä työntekijällä kädessään oli pieni eri värisillä Dumboilla kuvitettu korttipakka. Kortteja oli yhtä monta kuin Dumboja, joten työntekijä kävi pakan aina kävi läpi päästäessään ihmisiä jonosta laitteen kyytiin ja sanoi kullekin, minkä värisen Dumbon kyytiin kunkin pitäisi mennä. Ihmismäärän arvioiminen silmämääräisesti on nimittäin tosi vaikeaa, joten jos minulta kysytään, suomalaisten huvipuistojen johtajat saisivat tehdä vähän opintomatkoja isompin huvipuistoihin.

Dumbo the Flying Elephantiin oli noin 20 minuutin jono, joten kun poistuimme laitteen kyydistä, Extra Magic Hours oli jo päättynyt ja puisto oli avattu muillekin kuin Disney-hotellien asukkaille.

Les Voyages de Pinocchio & Blanche-Neige et les sept Nains

Seuraavaksi päätimme kokeilla kaksi vierekkäin sijaitsevaa dark ridea, eli laitetta, joissa istutaan pimeässä sisätilassa kiertävissä vaunuissa. Ensimmäisenä menimme jonottamaan Les Voyages de Pinocchion kyytiin. En saanut napattua Pinocchio-ajelusta yhtään hyvää kuvaa enkä hoksannut ottaa niitä laitteen julkisivustakaan, joten joudutte valitettavasti turvautumaan mielikuvitukseenne sen ulkonäön suhteen.

Les Voyages de Pinocchio ei ollut ollenkaan mikään lempparini. Laite keskittyi lähinnä Houkutusten saaren tapahtumiin ja tuntui siksi minusta vähän ankealta. Vaikka laite oli sisänsä suunniteltu hienosti, en usko, että minua kiinnostaa mennä sen kyytiin enää toiste.

Blanche-Neige et les sept Nains eli Lumikki-aiheinen dark ride taas oli minusta edellistä paljon mukavampi ja tyyliltään se miellytti silmääni. Laitteen vaunut oli nimetty seitsemän kääpiön mukaan ja ulkonäöltään ne olivat kuin suoraan elokuvan maailmasta. Olisi helposti voinut uskoa kääpiöiden itse veistäneen ne. Laite seurasi elokuvan juonta, tosin se päättyi onnelliseen loppuun vähän töksähtäen.

It’s a small world

Sään muuttuessa pilvisemmäksi suuntasimme takaisin puiston pohjoisreunalle, sillä It’s a small world houkutteli meitä puoleensa. Tämä veneajelu on yksi harvoista laitteista, jotka muistan edelliseltä Disneyland Paris -matkaltani, joten olin innoissani, että sain palata sen kyytiin.

Laite ei tosin ole enää aivan samanlainen kuin 11 vuotta sitten, sillä vuonna 2015 se kävi läpi perusteellisen remontin. Veneet on kunnostettu, kaikki sisällä olevat nuket vaihdettu ja julkisivu on saanut takaisin vuoden 1992 alkuperäisen värimaailman. Julkisivu olikin minusta todella kaunis ja aivan ihanan pastellisävyinen.

It’s a small worldin kyydissä päästään värikkäälle matkalle maailman ympäri. Yksityiskohtaisiin asuihin puetut liikkuvat nuket edustavat yhdessä erilaisten eläinten kanssa kymmeniä eri maita. Kierrosta säestää tietysti kaikkien tuntema Shermanin veljesten säveltämä tarttuva melodia.

It’s a small world on tosi sympaattinen laite ja siinä riittää nähtävää moneksi kerraksi. Meidän olikin tarkoituksena mennä puistokäynnin aikana sen kyytiin vielä toisen kerran, mutta ajatus pääsi unohtumaan. Ensi kerralla sitten.

It’s a small worldin jälkeen istahdimme hetkeksi penkille The Old Mill -kuppilan edustalle miettimään mihin suunnistaisimme seuraavaksi. Kello oli vasta vähän yli 11, mutta kiitos Extra Magic Hours -ajan ja lyhyiden jonojen, olimme ehtineet testata parissa tunnissa jo seitsemän laitetta. Ahkera laitteiden kiertely alkoi jo vähän tuntua, mutta hetken huilailun jälkeen päätimme jatkaa matkaa Disneyland Railroadin sillan ali puiston lounaisnurkkaan.

Le Pays des Contes de Fées

Hieman syrjäiseltä tuntuneesta Fantasylandin lounaisnurkasta löytyy pieni oma alueensa, joka koostuu kahdesta vierekkäin sijaitsevasta laitteesta; Le Pays des Contes de Fées -veneajelusta ja  Casey Jr. -junasta. Kumpikaan laite ei ollut ihan ykkösenä listallani, mutta koska olimme niin hyvässä vauhdissa laitteiden testaamisen suhteen, päätimme käydä kokeilemassa millaisia ne oikein ovat.

Le Pays des Contes de Fées -laitteessa kierretään veneen kyydissä satumaiden halki. Laitteen kyytiin mennään tuon pienen sillan kohdalta ja täytyy pienenä sivuhuomiona sanoa, että laitteen kyytiin astuminen oli varmasti yksi puiston stressaavimmista hetkistä. Pyöreä taso, jolla ylemmän kuvan työntekijä seisoo, pyöri ympäri ja siitä oli ehdittävä sopivalla hetkellä astua liikkuvan veneen kyytiin. Jos minulta kysytään, tällaiset liikkuvan lastausalueen laitteet pitäisi kieltää.

Vesireitin varrella on tilanteita muun muassa Kaksin karkuteillä, Aladdin ja Pieni merenneito -animaatioista. Kuvan talvinen Pekka ja susi -dioraama taas on Make Mine Music -elokuvasta.

Pienestä merenneidosta tuttu prinssi Erikin linna oli ihan ykkössuosikkini. Linna oli ehkä puolen metrin korkuinen, mutta silti siihen oli saatu paljon yksityiskohtia. Se oli kuin suoraan elokuvan maailmasta napattu.

Ajelun lopussa taas päästiin kurkistamaan Bellen kotikylään.

Bellen kylän taustalla häämötti myös Hirviön linna. En ehtinyt napata siitä kuvaa veneen kyydistä, mutta sain kuvattua sitä ajelun jälkeen. Kuten näkyy, Le Pays des Contes de Fées ja Casey Jr. sijaitsevat aivan limittäin, ja Casey Jr:n kiskot kiertävät linnan ympäri.

Kiitos poikaystäväni kameran kauko-objektiivin, sain vielä kunnon lähikuvan linnasta. Eikö se olekin upean yksityiskohtainen!

Omat odotukseni eivät olleet kovin korkealla, mutta Le Pays des Contes de Fées oli minusta yllättävän hauska. It’s a small worldiin verrattuna siinä on tosi paljon vähemmän katsottavaa ja ihmeteltävää, mutta ovat miniatyyrit silti vaan aina kiinnostavia.

Casey Jr. – le Petit Train du Cirque

Veneiltyämme hieman suuntasimme tietysti Casey Jr. -junan kyytiin. Laitteen sijainti tuntui aika syrjäisellä, mutta puiston metsäiseen nurkkaan kannatti kävellä. Jos kaipaat huvipuistolaitteilta vain vauhtia ja jännitystä, silloin Casey Jr. ei välttämättä ole sinua varten. Mutta minusta sen kyyti oli mukavan rento ja oli hauska nähdä Le Pays des Contes de Fées -laite toisesta kuvakulmasta.

Alice’s Curious Labyrinth

Casey Jr:n jälkeen palasimme takaisin keskemmälle Fantasylandia ja lähdimme kokeilemaan selviäisimmekö ulos Liisan labyrintista.

Labyrintissa sai pariin otteeseen oikeasti miettiä mihin suuntaan oikein kannattaa kääntyä ja muutaman kerran törmäsimme umpikujaankin.

Kaikesta huolimatta selvisimme labyrintista ja kiipesimme vielä päätteeksi Herttakuningattaren linnaan ihailemaan maisemia.

Kuvissa Disneyland näyttää todella aurinkoiselta ja keväiseltä, mutta oikeasti puistossa oli vielä huhtikuun lopulla aika vilpoista. En ollut tajunnut ottaa tarpeeksi lämpimiä vaatteita mukaan, joten minun piti lainata trenssin alle paksumpi neule poikaystävältäni. Joka päivä sateli myös hieman, mutta onneksi ne olivat vain lyhyitä kuuroja, joista ei juuri ollut harmia.

Kuvia räpsiessä omasta kamerastani loppui jälleen akku. Seuraavalle puistoreissulle on  ehdottomasti otettava vara-akku mukaan.

Tämä taitaakin samalla olla sopiva hetki lopettaa matkaraportin kolmas osa. Seuraavalla kerralla on luvassa vielä lisää kuvia ihanasta Fantasylandista sekä Mickey presents: Happy Anniversary Disneyland Paris -esityksestä.


Disneyland Paris -matkasta kertovat jutut:

Disneyland Paris 2017: matkan suunnittelua
Disneyland Paris 2017: matkaraportti osa 1
Disneyland Paris 2017: Disneyland Hotel
Disneyland Paris 2017: matkaraportti osa 2
Disneyland Paris 2017: California Grill
Disneyland Paris 2017: matkaraportti osa 3
Disneyland Paris 2017: matkaraportti osa 4
Disneyland Paris 2017: matkaraportti osa 5
Disneyland Paris 2017: ostokset
Pari päivää Pariisissa & Disney Store Champs-Elysées

| Kategoriassa Disney life | Avainsanat:,

10 kommenttia artikkelissa “Disneyland Paris 2017: matkaraportti osa 3

  1. Vau, tuo ”Le Pays des Contes de Fées ”-ajelun pienoismallit ovat todella kauniita! Vähän harmittaa, ettemme ystäväni kanssa huomanneet tuota ajelua ollenkaan 2015 keväällä. Vai onko tuo aivan uunituore elämyskohde Disneylandissa?

    1. Ainakin DLPGuide.comin mukaan Le Pays des Contes de Fées on avattu 1994, joten ihan uudesta laitteesta ei ole kyse. :) Mutta sen sijainti oli kyllä sen verran syrjäinen, että se on varmasti helppo missata.

  2. Ihanan kuuloinen päivä jälleen kerran. Tuo ”Le Pays des Contes de Fées” -laite näyttää todella ihastuttavalta!

    Jos suoraansanotaan, niin olen aina kuvitellut Disneyland Parisin olevan jonkinlainen disneyelokuvien ”elävä maailma” jossa on ns. tapahtumapaikkoja eri elokuvista (ilmeisesti myös näitä?) Laitemäärä siis hämmästytti ja pitäisikin katsoa tarkemmin disneylandin kotisivuja.

    1. Disneyland Parisista löytyy jonkin verran juuri tuollaisia elokuvien maailmaan sukeltavia kohteita. Esimerkiksi Ruususen linna on sen tyylinen (sen sisältä on tulossa kuvia myöhemmin) ja tuon Liisan labyrintinkin voisi varmaan laskea sellaiseksi. Niissä on se mukava puoli, että niihin ei taida juuri koskaan olla jonoa. Puistosta löytyy myös oikein mukava määrä ihan perinteisiä huvipuistolaitteita. Disneylandin omien nettisivujen lisäksi DLPGuiden sivuilla on kätevä listaus laitteista kategorioittain ja sivulta löytää myös kuvailua siitä millaisia laitteet ovat sekä paljon kuvia. :)

  3. Upeita kuvia toisen perään :) Olen erityisen lumoutunut ”it’s a small world”in julkisivun värimaailmasta, Lancelotin karusellin hevosista sekä Dumbo-laitteen kyltistä!

    Hirviön linnan pienoismalli on kerrassaan satumainen! On varmaankin Disney-linnoista oma henkilökohtainen suosikkini!

    1. Nuo kaikki kolme mainitsemaasi laitetta olivat kyllä upean näköisiä. Fantasyland oli ihan ehdottomasti suosikkialueeni puistossa ja oli ihanaa saada viettää syntymäpäivä siellä! :)

      Hirviön linna oli todellakin hieno! Voi kun tuollaisen saisi omalle pihalle (tai ensi alkuun edes oman pihan :’D).

  4. Aivan ihania kuvia taas! Etenkin tuo Hirviön linnasta otettu lähikuva on aivan mieletön! Kerrankin pääsi ihastelemaan kaikkia sen yksityiskohtia kunnolla ja ajan kanssa. :D

    1. Kiitos Sanle! Poikaystäväni teleobjektiivi osoittautui tosi hyväksi kuvausvarusteeksi, kun sillä sai noin hyviä kuvia kaukanakin olevista jutuista. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *