Disney-tiistai: Liisa Ihmemaassa

Hyvää Disney-tiistaita! Tänään kurkistetaan Ihmemaahan ja siihen, miten tämä Lewis Carrollin luoma eriskummallinen maailma saatiin vangittua elokuvamuotoon.

Liisa Ihmemaassa

Liisa Ihmemaassa
Ohjaajat: Wilfred Jackson, Hamilton Luske & Clyde Geronimi
Äänirooleissa: Kathryn Beaumont, Sterling Holloway, Ed Wynn, Richard Haydn, Verna Felton
Suomidubissa: Mervi Hiltunen, Jukka-Pekka Palo, Antti Pääkkönen, Seppo Pääkkönen, Ritva Valkama
Kesto: 75 min
Ensi-ilta Yhdysvalloissa: 28.7.1951, Suomessa: 21.12.1951

Disneyllä ja Ihmemaan Liisalla on hyvin pitkä yhteinen historia. Tiettävästi tarina oli Waltille tuttu jo lapsuudesta ja vuosina 1923–1927 hän ohjasi ja tuotti 57 hyvin löyhästi Lewis Carrollin luomaan Liisa-hahmoon perustuvaa Alice Comedies -lyhytelokuvaa. 1930-luvun alussa Walt hankki oikeudet sir John Tennielin tekemiin alkuperäisiin Liisa Ihmemaassa -kirjan kuvituksiin, ja studiolla käytiin ensimmäisiä keskusteluja Liisasta kertovan animaatioelokuvan tekemisestä. Mutta kun Paramount Pictures ilmoittikin vuonna 1933 tekevänsä oman näytellyn Liisa Ihmemaassa -elokuvan, päätti Disney jättää Liisa-projektin hautumaan ja alkoi suunnitella animaatioelokuvaa Lumikista.

Viitisen vuotta myöhemmin, Lumikin loistavan menestyksen jälkihuumassa, Liisa-tarinaa alettiin käsikirjoittaa elokuvaksi. Elokuvaan päätettiin yhdistää tapahtumia vuonna 1865 ilmestyneestä Liisan seikkailut Ihmemaassa -kirjasta sekä sen jatko-osasta Liisan seikkailut Peilimaailmassa (1871). Tarinoiden muokkaaminen elokuvaksi osoittautui kuitenkin hyvin hankalaksi tehtäväksi, joten projekti eteni hitaasti ja oli välillä pitkään pysähdyksissä. Vuosien varrella useat eri käsikirjoittavat yrittivät saada tarinaa toimimaan elokuvamuodossa ja pääosaan harkittiin montaa eri näyttelijätärtä. Walt harkitsi jopa tekevänsä elokuvan yhdistämällä animaatiota ja näyteltyä materiaalia, mutta päätti lopulta pysytellä animaatiossa. Koko projektin hyllyttämistäkin harkittiin varmasti, mutta elokuvaan oli palanut jo niin paljon rahaa, ettei luovuttaminen ollut vaihtoehto.

Projekti sai uutta nostetta, kun konseptitaitelija Mary Blair tuli mukaan työryhmään. Aiemmat elokuvaa varten tehdyt luonnokset olivat muistuttaneet pitkälti Tennielin kuvituksia, mutta Blair loi elokuvalle hyvin uudenlaisen ilmeen. Hänen vaikutuksensa näkyy erityisesti elokuvan kirkkaissa väreissä, lavastuksen erikoisissa kuvakulmissa ja vääristyneissä perspektiiveissä.

Liisa Ihmemaassa Valkoinen kani
Disney-triviaa: Pekka Kanin taskunauris näyttää aina aikaa 12:25.

Kun elokuvan teko oli päässyt vauhtiin, valittiin Liisan ääninäyttelijäksi useiden ehdokkaiden joukosta kymmenvuotias englantilaisnäyttelijätär Kathryn Beaumont. Hän toimi myös hahmon mallina animaattoreille. Hullua hatuntekijää taas esitti pidetty vaudeville-näyttelijä Ed Wynn. Wynnin roolisuorituksessa on erikoista se, että elokuvassa ei käytetty studiossa normaaliin tapaan tehtyä äänitystä, vaan ääninauhaa, joka nauhoitettiin samalla, kun kuvattiin viitemateriaalia animaattoreille. Tuota ensiksi tehtyä äänitystä pidettiin hauskempana, joten ääniteknikoiden tehtäväksi ylimääräisten häiriöäänten poistaminen ääniraidalta. Hatuntekijän teeseurana on koomikko Jerry Colonnan ääninäyttelemä Jänö. Veijarikissan roolissa taas on Sterling Holloway, jota oli kuultu aiemmin Dumbon haikarana ja Herttakuningattarena Verna Felton, joka oli juuri tehnyt Haltiatarkummin roolin Tuhkimossa.

Liisan, Hatuntekijän ja Jänön ulkonäkö suunniteltiin pitkälti hahmojen ääninäyttelijöiden pohjalta. Herttakuningattaren taas on kerrottu pohjautuvan hieman myös aikakauden suositun juorutoimittaja Louella Parsonsin ulkonäköön. Koska Liisa Ihmemaassa perustuu niin tunnettuun kirjaan, studiolla päätettiin pääsääntöisesti olla lisäämättä elokuvaan omia hahmoja. Ainoastaan Ovinuppi sekä Tulgeyn metsässä nähtävät mielikuvitusotukset ovat tekijöiden lisäyksiä. Toisaalta tarinasta jätettiin kuitenkin pois monia hahmoja, jotka ovat mukana alkuperäisteoksissa. Elokuvan ulkopuolelle jäivät muun muassa Valkoinen ritari, Herttuatar, kokki, valekilpikonna sekä aarnikotka.

Vaikka elokuvan yksittäiset kohtaukset ovat välillä liki sanasta sanaan samanlaisia kuin kirjoissa, ei juoni etene samassa järjestyksessä kuin alkuperäisteoksissa. Esimerkiksi teehetki ja krokettipeli ovat kirjasta Liisan seikkailut Ihmemassa, kun taas Tittelityy ja Tuttelitom ovat tuttuja Liisan seikkailut Peilimaailmassa -kirjasta. Jatko-osan tunnettua Pekoraali-runoa (englanniksi Jabberwocky) oli tarkoitus käyttää Disneyn animaatiossa, mutta se päädyttiin lopulta leikkaamaan.

Disney-triviaa: Hullun hatuntekijän hatussa oleva paperinpala on hintalappu, joka ilmoittaa hatun maksavan 10 shillinkiä ja 9 penceä. Hintalappu ei ollut Lewis Carrollin keksintöä, vaan se oli kuvittaja sir John Tennielin pieni lisäys hahmoon.

Disneyn Liisa-elokuvan haluttiin eroavan alussa mainitusta Paramount Picturesin vuonna 1933 tekemästä elokuvasta, joten animaatioon otettiin mukaan runsaasti musiikkia. Niinpä elokuvan jokaisessa jaksossa hahmoilla on laulu. Tekijöitä oli jälleen useita, mutta suurimman osan sävelsi Sammy Fain ja sanoitti Bob Hilliard. Elokuvassa kuultavien 14 laulun lisäksi sävellettiin kymmeniä lauluja, jotka eivät lopulta päätyneet elokuvaan asti. Yksi niistä oli Veijarikissalle kirjoitettu I’m Odd -laulu.

Myös Liisa Ihmemaassa -elokuvassa Disney yhdeksän vanhaa miestä saattoi tukeutua oikeilla näyttelijöillä kuvattuun viitemateriaaliin. Liisan animaattoreita olivat Marc Davis, Milt Kahl ja Les Clark. Eric Larson sen sijaan oli vastuussa muun muassa Kaalimadosta sekä Veijarikissasta, ja Frank Thomas Herttakuningattaresta. Ward Kimball taas oli jälleen elementissään animoidessaan omituisia hahmoja kuten Hatuntekijää ja Jänöä. Episodimaisen rakenteen vuoksi elokuva voitiin helposti jakaa eri animaattoreiden kesken.

Liisa Ihmemaassa oli ensimmäinen Disney-animaatio, jota mainostettiin televisiossa. Se nimittäin oli yksi keskeinen aihe jouluna 1950 esitetyssä Waltin isännöimässä televisiolähetyksessä, jossa myös Kathryn Beaumont esiintyi Liisan mekkoon pukeutuneena. Seuraavana vuonna — vajaat 20 vuotta ensimmäisten ideoiden jälkeen — elokuva oli lopulta valmis lähetettäväksi maailmalle.

Liisa Ihmemassa Herttakuningatar
Disney-triviaa: Liisa Ihmemaassa oli ensimmäinen Disney-klassikko, jonka mainosjulisteissa mainittiin ääninäyttelijöiden nimet. 40-luvulla elokuvia oli mainostettu laulajien ja laulajattarien avulla, mutta nyt julisteissa komeilivat tunnettujen näyttelijöiden nimet. Elokuvaan otettiin ensimmäistä kertaa mukaan myös lopputekstit.

Liisa Ihmemaassa tuli ensi-iltaan Yhdysvalloissa heinäkuun 1951 lopulla. Sen ensimmäinen teatterikierros oli taloudellinen pettymys, eivätkä kriitikot oikein pitäneet siitä. Myös itse Waltin on kerrottu olleen tyytymätön elokuvaan. Elokuva sai Oscar-ehdokkuuden parhaan musiikin -kategoriassa, mutta voitto jäi saamatta. Vasta myöhempinä vuosina elokuva on noussut yleisöjen suosioon ja elokuvan tyyli vaikuttaa yhä monien käsitykseen siitä, miltä Ihmemaassa näyttää. Vuonna 2010 Disney teki Liisa-tarinoihin pohjautuvat näytellyn elokuvan ja Mia Wasikowskan näyttelemän Liisan seikkailut jatkuvat parin viikon päästä julkaistavassa Liisan seikkailut Peilimaailmassa -elokuvassa.

Liisa Ihmemaassa saapui suomalaisiin elokuvateattereihin joulukuussa 1951. Neljänkymmenen vuoden ajan siitä esitettiin vain alkuperäiskielellä, kunnes vuonna 1991 se dubattiin suomeksi videojulkaisua varten. Dubbauksen ohjasi Costi Snellman ja ääninä ovat muun muassa Mervi Hiltunen Liisana, Jukka-Pekka Palo Veijarikissana, Antti Pääkkönen Hatuntekijänä sekä Ritva Valkama Herttakuningattarena.

Luin mielenkiinnosta Liisan seikkailut Ihmemaassa -kirjan tähän Disney-tiistaihin valmistautuessa ja alkuperäistarina tuntui minusta melko erilaiselta kuin Disneyn animaatio. Disney-klassikko on selvästi ihan omanlaisensa versio Carrollin luomasta tarinasta. Elokuvassa on kosolti mielenkiintoisia hahmoja, mutta hyvin episodimaisen juonen vuoksi se ei kuulu henkilökohtaisiin suosikkeihini. Elokuvan visuaalinen ilme on kuitenkin tosi tyylikäs ja mieleenpainuva. Erityisesti pidän Iltapäivä kultainen -jaksosta.

Onko sinulla jotain lempihahmoa tai -kohtausta Liisa Ihmemaassa -animaatiossa?

Lähteet:
Gabler, Neal: Walt Disney – Amerikkalaisuuden ikoni (2008)
Liisa Ihmemaassa 60-vuotisjuhlajulkaisu blu-rayn lisämateriaalit

| Kategoriassa Elokuvat | Avainsanat:,

9 kommenttia artikkelissa “Disney-tiistai: Liisa Ihmemaassa

  1. Minä pidän kovastikin Liisasta Ihmemaassa. Elokuvan absurdius ja sekopäisyys on mieleeni, ja elokuvan episodimaisuus ei kaiken hulluttelun keskellä haittaa kauheasti. Ja visuaalinen ilme on todellakin upea!

    Lempikohtaukseni on tee-juhlat syntymättömyyspäivineen, mutta lempihahmoni on Irvikissa. Itse Liisa on tylsä ja ärsyttävä hahmo säännöissä pysymisineen. .

    1. Teekutsut ovat kyllä hauska osa elokuvaa! Itse kirjassa Liisa on ainakin minusta vähän mielenkiintoisempi hahmo ja suoraan sanottuna aika omituinen tyttönen, mutta hänen eriskummalliset pähkäilynsä eivät oikein päätyneet elokuvaan asti.

  2. Olen ollut pienestä lähtien Lewis Carollin kirjojen fani, joten Alicekseen tutuistuin kirjojen kautta alunperin. Tämä piirretty elokuva on yksi suosikkejani, mutta pitää sanoa, että Tim Burton teki kyllä todella hyvää työta liveactionin kanssa, joten se on omia suosikkejani enkä malta odottaa uutta Alice elokuvaa!
    Live versio saa myös omissa silmissäni erityisaseman, koska suosikki näyttelijäni Johnny Depp on Mad Hatterin roolissa ja Mad Hatter on Aliceksen lisäksi suosikki hahmojani.
    Piirretyssä on kyllä paljon kohtauksia, jotka ovat jääneet mieleen, suosikkejani ovat kohtaus, jossa Alice syö niitä leivoksia ja kasvaa ja pienenee sekä tietysti (lunttasin edellisen kommentista suomenkielisen nimen) syntymättömyyspäivä. Olen kyllä samaa mieltä, että Lewiksen kirjojen tarina on hyvin erilainen kuin mitä piirretyssä. Kirjafanina kallistun aina kirjojen pariin, mutta onhan Alice in Wonderland kiva leffa.
    Piirrettyyn ois kiva kyllä myös vähän saada updatea, animaatiotekniikka on niin paljon kehittynyt, että olisi kiva nähdä siitä uusi versio :)

    1. Olen itse nähnyt Burtonin version vain kerran, enkä tykännyt siitä juuri yhtään. En enää yhtään muista mikä elokuvassa mielestäni silloin kuusi vuotta sitten tökki, mutta aion kyllä antaa tulevalle Liisan seikkailut Peilimaassa -elokuvalle tilaisuuden. Toivottavasti pidän siitä enemmän. :) Yritän myös ehtiä lukea Carrollin toisen kirjan ennen elokuvan katsomista.

      Liisa Ihmemaassa -animaatiossa on tosi monta kohtaa, jotka ovat jääneet hyvin mieleeni visuaalisesti ja nuo mainitsemasi kohtaukset kuuluvat ehdottomasti niihin. Varmaan hassua kuulla elokuvien pienten yksityiskohtien nimiä ja muita termejä suomeksi, jos on itse tottunut käyttämään englanninkielisiä nimityksiä. :)

      1. On muuten yllättävän vaikeaa, suomeksi ovat todella erilaiset :D tunnen itseni ihan puolikieliseksi, kun en vain jostain syystä osaa näitä suomeksi :S Uusimpia Disney leffoja en ole nähnyt koskaan suomeksi ja vanhatki ehkä joskus kerran, jos vahingossa on tullut telkkarista tai kaverin luona katsottu suomeksi. Ei vain jää mieleen!

  3. Minulla ei ole lempikohtausta tässä elokuvassa, koska tämä ei satu kuulumaan suosikkielokuviin. Mutta uskallan silti väittää, että minulla on suosikkihahmo tässä leffassa, ja se on Hatuntekijä. Syynä siihen on se, että Hatuntekijä oli suosikkidubbaajani, Antti Pääkkösen, ensimmäinen äänirooli. Juu, tiedän, että hänellä oli tässä elokuvassa kaksoisrooli, mutta siitä huolimatta Hatuntekijä on ykkösenä minun listallani.

    1. Hatuntekijä on hyvä valinta elokuvan suosikkihahmoksi, pidän itsekin animaatiohahmon järjettömistä jutuista. Ja Antti Pääkkönen on ihan huippudubbaaja! Tittelityy on minusta jotenkin ärsyttävä hahmo, joten sen voi hyvin sivuuttaa ja huomioida tämän elokuvan osalta vain Hatuntekijän.

  4. Minulla on jonkin sortin viha-rakkaussuhde Liisan kanssa. Välillä se tuntuu erittäin sekavalta ja rasittavalta, mutta joinakin aikoina taas nautin siitä suuresti. Outoa!

    Ritva Valkama on aivan ihana Herttakuningattarena. Suosikki kohtaukseni on kun Liisa yritetään savustaa ulos Pekka-kanin talosta. Lopussa on jotenkin hassua, että koko ajan piippua polttavalla Totolla ei ole tulitikkua vaan kysyy sitä jopa Liisalta. :)

    Ruusuja maalataan-renkutus taas jää päähän soimaan liiankin kanssa! :D

    1. Liisa Ihmemaassa vaatii minusta jotenkin oman fiiliksensä, että sitä jaksaa katsoa. Itselläni ainakin on niin, että joskus sitä vaan haluaa katsoa elokuvaa, jonka juoni on vähän suoraviivaisempi.

      Elokuvan hahmoissa on kyllä vaikka mitä mielenkiintoisia tapauksia! Haha, nyt kun sanoit, niin heti tuo laulu alkoi pyöriä päässäni. Edellisellä katselukerralla vältyin siltä, mutta nyt en. :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *