Disney-tiistai: Notre Damen kellonsoittaja

Hyvää vuoden ensimmäistä Disney-tiistaita! Tällä viikolla aiheena on hieman synkänsorttisen klassikko eli Notre Damen kellonsoittaja. Tervetuloa kurkistamaan hieman tämän Disney-animaation kulissien taakse!

Notre Damen kellonsoittaja (The Hunchback of Notre Dame)
Ohjaaja: Gary Trousdale & Kirk Wise
Äänirooleissa: Tom Hulce, Demi Moore, Tony Jay, Kevin Kline
Suomidubissa: Veli-Matti Ranta, Tiina Lymi, Ossi Ahlapuro, Carl-Kristian Rundman
Kesto: 1 h 31 min
Ensi-ilta Yhdysvalloissa: 21.6.1996, Suomessa: 22.11.1996
Lipputulot maailmanlaajuisesti: 325,338,851 USD

Disneyn Notre Damen kellonsoittaja perustuu ranskalaiskirjailija Victor Hugon samannimiseen vuonna 1831 ilmestyneeseen romaaniin. Alkuperäinen tarina sijoittuu vuoden 1482 Pariisiin ja sitä pidetään yhtenä kirjallisuuden klassikkoteoksena. Ensimmäinen idea tarinan muokkaamisesta animaatioelokuvaksi tuli studiojohtaja David Staintonilta. Hän oli lukenut kirjasta tehdyn sarjakuvaversion ja ajatellut, että tarina soveltuisi animaatioksi.

Stainton esitteli ideansa elokuvapuolen johtaja Jeffrey Katzenbergille, joka taas delegoi elokuvaidean kehittelyn Gary Trousdalelle ja Kirk Wiselle. Kaunottaren ja hirviön jättimenestyksen jälkeen Trousdale ja Wise olivat pitäneet pienen tauon elokuvien ohjaamisesta. He olivat ensin mukana muiden animaatioiden teossa ja alkoivat sitten suunnitella omaa elokuvaa kreikkalaisen mytologian Orfeus-hahmosta. Tämän elokuvan kehittely jäi kuitenkin kesken, kun kaksikko otti työn alle Notre Damen kellonsoittajan.

Elokuvan esituotanto aloitettiin kesällä 1993 ja seuraavana syksynä ohjaajat ja kuusi muuta elokuvan tekoon osallistunutta matkusti kymmeneksi päiväksi Pariisiin. Tuona aikana matkaseurue tutustui elokuvan tapahtumapaikkoihin ja vietti kolme kokonaista päivää yksityiskierroksilla tutkimassa Notre Damen sopukoita. Matkalta palattuaan he esittelivät elokuvaideansa studion johdolle. Vaikka idea oli synkkä ja epätavallinen Disneylle, sille näytettiin vihreää valoa. Tekijöitä kuitenkin ohjeistettiin olemaan tekemättä elokuvasta liian uskonnollista.

Disney-triviaa: Kirjan Quasimodo on hyvin erilainen hahmo kuin elokuvan Quasimodo. Alkuperäisteoksessa Quasi ei osaa puhua eikä ole lainkaan ihmisrakas.

Jo elokuvan tuotannon varhaisessa vaiheessa päätettiin tehdä Quasimodosta elokuvan keskipiste. Tekijät harkitsivat sitä vaihtoehtoa, että Esmeraldan ja Quasimodon välille kirjoitettaisiin romanttinen suhde, mutta lopulta he päätyivät tekemään Phoebuksesta keskeisemmän ja sankarillisemman hahmon kuin kirjassa. Puhuvat gargoilit taas olivat tekijöiden oma lisäys. Ne lisättiin tarinaan, jotta Quasimodolla olisi joku jonka kanssa puhua.

Notre Damen kellonsoittajan rooleihin valittiin monia tuttuja näyttelijöitä, jotka olivat kuitenkin ääninäyttelemisen ensikertalaisia. Yksi heistä on Tom Hulce, josta tuli Quasimodo. Kevin Kline taas sai roolin kapteeni Phoebuksena ja Tony Jay tuomari Frollona. Tekijät halusivat Esmeraldan erottuvan äänensä perusteella aikaisempien elokuvien sankarittarista, joten rooliin valittiin käheä-äänien Demi Moore. Mooren lauluääni ei kuitenkaan aivan riittänyt rooliin, joten laulajatar Heidi Mollenhauer äänitti Esmeraldan laulut. Koomisiksi gargoileiksi, Laverneksi, Viktoriksi ja Hugoksi valittiin Mary Wickes, Charles Kimbrough ja Jason Alexander. Wickes valitettavasti menehtyi 85 vuoden ikäisenä ennen elokuvan valmistumista, joten ohjaajat palkkasivat Jane Withersin äänittämään hahmon kuusi viimeistä repliikkiä.

Elokuvan kuvakäsikirjoitus tehtiin Disneyn animaatiostudion uusissa tiloissa Burbankissa. Mutta kun elokuvan oli animointi oli tarkoitus aloittaa, Leijonakuninkaan ja Pocahontasin tuotannot vaativat niin paljon tiloja, että Notre Damen tekijöiden oli muutettava toisaalle. He saivat käyttöönsä muutaman kilometrin päässä Glendalessa sijaitsevan varastorakennuksen, jolle he antoivat nimen Sanctuary, turvapaikka. Muut tekeillä olevat elokuvat vaativat tilojen lisäksi paljon työvoimaa, joten Notre Damen kellonsoittajaa varten palkattiin useita uusia kykyjä muun muassa Kanadasta ja Isosta-Britanniasta. Elokuvaa tehtiin myös vasta-avatulta Pariisin-studiolta käsin. Pariisissa työskenteli 100 animaattoria ja taitelijaa, jotka tekivät valmista elokuvaa noin 10 minuutin verran. Lisäksi muutamat Floridassa sijaitsevan studion työntekijät osallistuivat tuotantoon.

Disney-triviaa: Kirjassa Esmeralda on vain 16-vuotias viaton ja naiivi neitonen, mutta elokuvassa hahmo on Disneyn renessanssikaudelle tyypillinen voimakastahtoinen sankaritar.

Notre Damen kellonsoittajan musiikista vastasivat Alan Menken ja Stephen Schwartz, jotka loivat kaikki elokuvassa kuultavat kahdeksan laulua. Kaksikko kirjoitti myös muutaman laulun, joita ei lopullisessa elokuvassa kuulla. Esmeraldalle ja Phoebukselle tehtiin rakkauslaulut In a Place of Miracles ja As Long as There’s a Moon, jotka kuitenkin jäivät pois elokuvasta, sillä ohjaajien mielestä ne veivät elokuvan fokuksen turhan kauas Quasimodosta. He tekivät myös laulun Someday, joka kuullaan lopputekstien aikana. Alun perin laulun oli tarkoitus olla mukana varsinaisessa elokuvassa, mutta ohjaajat halusivat, että kirkossa kuultaisiin sen sijaan uskonnollinen laulu.

Quasimodon pääanimaattoriksi valittiin James Baxter, joka oli aiemmin toiminut Bellen sekä Rafikin pääanimaattorina. Mufasan pääanimaattori Tony Fucile sai nyt tehtäväkseen Esmeraldan ja Russ Edmonds vastasi Phoebuksesta. Tuomari Frollon pääanimaattori Kathy Zielinski taas oli 90-luvulla yksi harvoista naisanimaattoreista. Yksittäisten hahmojen lisäksi elokuvassa nähdään useita joukkokohtauksia, jotka pysyttyiin toteuttamaan, sillä tietokoneanimaation kehitys toi tekijöille lisää mahdollisuuksia. Kaikki väkijoukon hahmot olisi ollut äärimmäisen hidasta animoida käsin, mutta uusien tietokoneohjelmien avulla oli mahdollista tehdä erilaisia hahmotyyppejä ja ohjelmoida ne liikkumaan ennalta luotujen liikeratojen mukaan. Tietokoneanimaatio mahdollisti myös aiempaa kehittyneemmät erikoistehosteet sekä pitkät kamera-ajot.

Notre Damen kellonsoittaja oli alun perin tarkoitus julkaista jouluna 1995, mutta kun Jeffrey Katzenberg päättä vuonna 1994 lähteä Disneyltä, kuviot menivät uusiksi. Elokuvan teko viivästyi ja lopulta elokuvan ensi-iltaa päätettiin siirtää eteenpäin puolella vuodella.

Disney-triviaa: Victor Hugon kirjassa Claude Frollo yrittää toimia oikein ja on Notre Damen arkkidiakoni. Elokuvaversiossa Frollo on paljon mustavalkoisempi pahis ja hahmo päätettiin muuttaa tuomariksi, sillä studio pelkäsi saavan muuten kritiikkiä varsinkin katoliselta kirkolta.

Notre Damen kellonsoittajan ensiesitys oli 19. kesäkuuta 1996 New Orleansissa, jossa elokuva esitettiin kuudella jättiscreenillä. Varsinainen maanlaajuinen ensi-ilta koitti kaksi päivää myöhemmin 21.6.1996. Sitä markkinoitiin muun muassa yhteistyössä McDonald’sin ja Nestlen kanssa. Disney sai alkuperäisteoksen faneilta sekä Victor Hugon perikunnalta kritiikkiä elokuvaan tehdyistä muutoksista. Muutamat uskonnolliset yhteisöt taas kiittelivät Disneyn tapaa esittää uskonto osana länsimaista yhteiskuntaa. Kriitikoilta elokuva sen sijaan sai pääosin myönteisiä arvioita. Elokuvalle on tehty myös jatko-osa Notre Damen kellonsoittaja 2, joka ilmestyi suoraan videolla vuonna 2002

Suomessa Notre Damen kellonsoittaja ilmestyi 22.11.1996. Teatterikierroksen aikana katsojia kertyi reilut 206 tuhatta, joten elokuva oli vuoden 1996 neljänneksi katsotuin. Suomenkielisen dubbauksen ohjasi Pekka Lehtosaari ja dubbaajina kuullaan muun muassa Veli-Matti Rantaa Quasimodona, Tiina Lymiä Esmeraldana, Ossi Ahlapuroa tuomari Frollona, Carl-Kristian Rundmania Phoebuksena sekä Antti Pääkköstä Clopinina.

En ole aivan varma, näinko Notre Damen kellonsoittajaa koskaan lapsena kokonaan, vaiko vaan pätkiä siitä, mutta yllätykseni oli suuri, kun katsoin sen ensimmäistä kertaa aikuisena. Varsinkin Frollon laulama Helvetin liekit -laulu yllätti minut, sillä lapsena en ollut ymmärtänyt laulua kovin tarkasti. Notre Damen kellonsoittaja on minusta vaikuttava elokuva, mutta gargoilien hölmöimmät jutut (varsinkin Hugon) meinaavat saada myötähäpeän tunteen nousemaan pintaan. Kunpa niiden gargoilien osuus olisi ollut pienempi.

Mitä mieltä sinä olet Notre Damen kellonsoittajasta?

Lähteet:
Floyd Norman: Toon Tuesday: Looking Back on Disney’s ”The Hunchback of Notre Dame”
Notre Damen kellonsoittaja blu-rayn lisämateriaalit

| Kategoriassa Elokuvat | Avainsanat:,

17 kommenttia artikkelissa “Disney-tiistai: Notre Damen kellonsoittaja

  1. Minä pidän Notre Damen kellonsoittajasta. Ja joudun myös toteamaan, että minusta leffan gargoilit ovat hauskoja hahmoja, joiden jutut oikeasti huvittavat minua. Siihen voi toki osittain olla syynä se, että katselin lapsena Warnerin Looney Tunes -animaatioita niin paljon, että nyt aikuisena minulla on aika lailla vinksahtanut huumorintaju. Ja joskus tunnenkin itseni siitä hyvästä hieman ulkopuoliseksi.

    1. Osa gargoilien jutuista huvittaa minuakin ja varsinkin Laverne on minusta oikein kiva hahmo. Ja ne tuovat vielä elokuvaan katsomiseen vähän ajateltavaa, jos alkaa pohtia, ovatko gargoilit oikeasti olemassa vai ehkä vain Quasimodon mielikuvituksen tuotetta. Olen kanssa huomannut, että lapsena katsotut animaatioelokuvat ja -sarjat tuntuvat vaikuttavan myöhemminkin huumorintajuun. Tai ainakin minusta tuntuu, että esimerkiksi Keisarin uudet kuviot on vaikuttanut siihen, mitä pidän hauskana. :)

  2. Lapsena ei elokuva tehnyt niin suurta vaikutusta, mutta aikuisiällä uudelleen katsottuna on elokuva noussut suosikkieni joukkoon. Kaunis musiikki ja astetta synkempi maailma vetoavat sekä tietenkin voimakas sankaritar ja komea ritari (harvat Disney-prinssit iskevät omaan makuuni). Elokuva on mielestäni poikkeuksellinen Disney-maailmassa, onhan sen teemassa mukana esimerkiksi himoa (Frollon tunteet Esmeraldaa kohtaan) eikä romanttinen rakkaus olekaan itsestään selvä juonenkäänne(Quasimodon särkynyt sydän). Upea, upea elokuva!

    1. Notre Damen kellonsoittaja ei ehkä menestynyt taloudellisesti kovin hyvin eikä se yleisesti ottaen ole hirveän suosittu, mutta minustakin on tosi kiva, että Disney teki tällaisen vähän erilaisen elokuvan. :) Aikuisemmat teemat tekevät siitä hirveän mielenkiintoisen, mutta toisaalta lapsifaneja niillä ei välttämättä voiteta puolelleen.

  3. Notre damen kellonsoittaja ja Pocahontas on suosikki Disney-leffoja :D Notre damen kellonsoittajasta tehty musikaali (joka seuraa kirjaa tarkemmin mutta jossa on Disneyn biisit+someday ja Menkenin tekemiä uusia biisejä) on aivan loistava, toivottavasti se tulisi suomeen :3

    1. Kuulinkin jotain tuosta musikaalista, kun ensin tietoa tätä juttua varten, mutta en ehtinyt tutustua siihen sen tarkemmin. Mutta se voisi olla kyllä hauska nähdä jonain päivänä, varsinkin jos siinä on uutta Menkenin musiikkia. :)

      1. Se löytyy kokonaisena youtubesta ;) ja siinä tehdään hienosti selväksi että gargoilit/patsaat ovat quasimodon päässä, oon ollut ihan koukussa siihen :D

        1. Uu, kiitos vinkistä!! :) Täytyy katsoa se joku päivä!

  4. Notre Damen kellonsoittaja on jälleen kerran lapsuuteni suosikkileffoja. Elokuvan ote on paljon aikusimaisempi ja synkempi kuin muissa Disneyn elokuvissa, ja pidän siitä päätöksestä, ettei naishahmo automaattisesti olekaan päähahmon rakastettu. Elokuva saa aina aikaiseksi kylmiä väreitä, sillä se on vaan toteutettu upeasti. Elokuva kestää myös hyvin aikaa ja aikuisten silmiä. Itsekin olen tajunnut elokuvan tiettyjä viittauksia ja asioita (kuten Hell Fire-kohtauksessa) vasta näin aikusiällä mikä mielestäni lisää elokuvan vetovoimaa. Mitä gargoileihin tulee, niin olen aina pitänyt niiden hahmoista. Elokuva saattaisi olla liian synkkä ja masentava ilman niitä. Ja onhan kolmikon aikaan saama huumori aika hupaisaa xD.

    1. Notre Damen kellonsoittajasta ei voi olla saamatta kylmä väreitä! Varsinkin alun Notre Damen kellot -laulu on erinomainen kylmien väreiden aiheuttaja, hrrrr! Ja onhan elokuvassa tietysti muitakin hienoja kohtauksia. :) Minua itseäni häiritsee gargoileissa eniten Tää jätkä on -laulu. Se tuntuu minusta vaan niin oudolta osalta muuten vakavaa elokuvaa. Mutta olet varmaasti oikeassa, että elokuva voisi olla turhan synkkä kokonaan ilman näitä kolmea hahmoa. :)

  5. Notre Damen kellonsoittaja on minunkin lapsuuteni suosikkielokuvia ja pidän siitä kovasti edelleenkin. Gargoilien jutut, edes Hugon, eivät häiritse minua – liekö johtuu siitä, että olen nähnyt elokuvan lapsena. Mielestäni elokuvan huumori ja vakavuus ovat tasapainossa keskenään ja Hugon tyhmimmät huomautukset tuomitaan elokuvassa tavalla tai toisella. Rakastan kovasti myös elokuvan musiikkia – se teki minuun vaikutuksen jo lapsena ja kiintymykseni on vain syventynyt ajan kuluessa. Kai minuun on sitten jo pienestä asti vedonneet myös vakavammatkin aiheet sekä ei-kliseiset animaatioelokuvan juonenkäänteet, kun tämä nousi jo ensimmäisellä katselukerralla yhdeksi suursuosikeistani. :D

    Luin pari vuotta sitten aluperäisen romaanin ja joidenkin hahmojen kohdalla oli suuri shokki, miten erilaisia he ovat. Suurimmat yllätykset olivat Phoebus ja Esmeralda: kumpikin heistä on ollut yksiä suosikkihahmoistani Disney-universumissa, joten järkytys oli melkoisen suuri, kun tajusin, miten paljon hahmoja oli animaatiota varten muokattu. Kummallakin teoksella on kuitenkin paikkansa ja alkuperäisteoksen moraalin harmaiden alueiden käsittely on kiehtovaa.

    1. Tuo olikin mielenkiintoinen huomio, että eivät muut elokuvan hahmot välttämättä mitenkään erityisesti arvosta Hugon sutjauksia. Ei hahmon vitseille taideta ainakaan mitenkään nauraa ja kyllähän muut gargoilit vähän koittavat hillitä Hugon pahimpia sikailuja. Hyvä niin. :D Notre Damen kellonsoittajan musiikki on kyllä todellakin upean kuuloista!

      Olen joskus lukenut englanninkielisen lyhennelmän Notre Damen kellonsoittajasta. En muista siitä paljoa, mutta kirjan tunnelma oli elokuvaan verrattuna kyllä tosi erilainen. On aina tosi jännää, miten paljon Disneyllä oikein muokataankaan alkuperäisteoksen hahmoja. Siitä tulee helposti vähän ristiriitainen olo, kun huomaa joidenkin lempihahmojensa olleen alunperin aivan hahmoja.

  6. Elokuva ei ole koskaan kuulunut omiin suosikeihini, mutta on hyvin tehty. Elokuvassa on sekä asioita mistä pidän, että en pidä :D Ne asiat, joista pidän on mm. Hienot musiikit, mustalaisuusteema ja hyvällä tavalla toteutettu kuvaus uskonnosta, Esmeraldan hahmo ja Frollon hahmot ovat hyviä, kerrankin oikeasti ”pelottava” pahis! Mutta toisaalta en sitten taas yhtään pidä Quasimodon hahmosta, en edes tiedä miksi, mutta jotenkin hän on liian nössykkä omaan makuuni :D Olisinkohan pitänyt enemmän kirjan hahmosta? Quasimodo ja gargoilli kohtaukset saavat minit pitkästymään, sillä hahmojen huumori ei iske minuunkaan.

    Pienenä jotenkin luulin, että Esmeralda on päähenkilö ja olin aika yllättynyt kun katsoin elokuvaa aikuisena ja juoni olikin erilaisempi kuin muistin. Myös minulle teemat aukeni ihan uudella tavalla vasta aikuisena ja se on ehkä syy miksi lapsena en tykännyt niin paljoa synkästä elokuvasta :)

    1. Eikö Esmeralda muka ole päähenkilö? :D mielestäni Quasimodo, Esmeralda ja Phoebus on kaikki päähenkilöitä, mut ehkä määritelmäni sille on liian laaja x)

    2. Elokuvan tekijät onnistuivat kyllä tekemän Frollosta karmaisevan hahmon. Frollon kaltaista hahmoa pelkäisi varmasti oikeassa elämässäkin. Kirjan Quasimodo taisi muistaakseni olla erilainen hahmo kuin elokuvassa. Ei hän ainakaan ollut yhtä kiltti, kuin Disneyn versio. Ehkä pitäisit kirjan Quasimodoa kiinnostavampana hahmona. :)

      Minäkään en välttämättä sanoisi Esmeraldaa elokuvan päähenkilöksi. Mutta on hän vähintäänkin keskeinen sivuhenkilö, sillä saahan hän oman laulunkin ja kertoo sitä kautta omista toiveistaan. :)

  7. Hmm… Notre Damen kellonsoittaja on aika erilainen elokuva juuri synkkyytensä vuoksi. En muista näinkö elokuvaa ikinä kokonaan lapsena, enkä ole tainnut nähdä sitä myöhemminkään. Tarinan juonen silti tiedän. Pidän elokuvan hahmoista, mutta pahis ällöttää liian paljon XD

    1. Kannattaa kyllä joku päivä katsoa Notre Damen kellonsoittaja, vaikka Frollo onkin kyllä melkoinen ällötys. Mutta jos häntä ei ota huomioon, niin elokuvassa on paljon muita kivoja puolia, joita on tullut mainittua kommenteissa. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *