Joulukuisia kyselyvastauksianne lukiessani havahduin siihen, että minulla on vielä useampi kirjahyllystäni lötyvä taidekirja esittelemättä. Tänään saatte kuulla vähän enemmän taiteesta Räyhä-Ralfin takana. Alkuvuoden aikana lupaan esitellä myös Prinsessa ja sammakko sekä Urhea -elokuvien taidekirjat

Jennifer Lee & Maggie Malone: The art of Wreck-it Ralph
160 sivua, Chronicle Books 2012
Räyhä-Ralf -elokuvassa ehditään vierailla monessa eri pelimaailmassa ja taidekirjassa edetään niiden mukaan. Ensiksi käsitellään Kivalaa (Niceland) ja sen asukkeja, sitten Pelikeskusasemaa sekä Sankarin duuni (Hero’s duty) ja Sokerihuuma (Sugar rush) -pelejä. Lopuksi esitellään myös Litwakin pelihallia sekä joitain hylättyjä hahmoja ja pelimaailmoja.

Ralfin hahmon suunnittelu oli haastava tehtävä ja hahmo haki muotoaan moneen otteeseen. Kirjaan on otettu mukaan useamman sivun verran luonnoksia päähenkilön eri ulkonäkökokeiluista.

Tuo Pelikeskusasema on minusta todella kekseliäs paikka. En olisi itse oivaltanut sen olevan jakorasian ja juna-aseman yhdistelmä. Idea myös toimii hyvin elokuvassa ja hahmojen voi hyvin kuvitella matkustavan virtajohtoja pitkin asemalta eri peleihin.
Kirjassa on paljon erityylistä sekä eri tavoin tehtyä taidetta. Esimerkiksi Hero’s duty -kappaleen teokset ovat hyvin tummia ja futuristisia kun taas Sugar rushissa kaikki on kirkasta ja sokerista.

Oma suosikkini elokuvan peleistä on Sugar rush ja sitä käsitellään kirjassakin eniten. Paras juttu, jonka opin kirjasta on se, että elokuvaa varten tehtiin pienoismalli Sugar rush -maailmasta oikeita herkkuja käyttäen. Brittney Leellä on kyllä ollut niiden parissa todella makea työ!

Jin Kimin ilmeikkäitä luonnoksia on aina ilo katsella.


Elokuvassa on todella paljon sivuhahmoja. Osa niistä on toki tuttuja oikeista peleistä, mutta elokuvaa varten keksityt pelit ovat myös antaneet elokuvan tekijöille tilaisuuden käyttää mielikuvitustaan uusien hahmojen luomisessa. Esimerkikisi nuo donitsikytät ovat minusta tosi huvittava lisä elokuvaan ja Sugar rushin kilpailijoissa (tai karieskakaroissa, kuten Ralf sen ilmaisisi) riittää tutkittavaa monen katselukerran ajaksi.
The art of Wreck-it Ralph on jälleen yksi taitavasti koottu taidekirja. Mukana on paljon yksityiskohtaisia piirroksia ja mielenkiintoista tietoa, joissa riittää katseltava ja luettavaa pitkäksi aikaa. Jos pidät Räyhä-Ralf-elokuvasta, pidät hyvin todennäköisesti myös tästä kirjasta.
Tykkään tosi paljon taidekirjapostauksista, koska pidän hirveästi elokuvien konseptitaiteesta… Tulevia esittelyjä siis odotellessa. Räyhä-Ralfin maisemien ja hahmojen suunnittelijoilla on kyllä todella ollut tilaisuus päästää mielikuvitus valloilleen, kun elokuva ei perustu todelliseen maailmaan. Kumma kyllä omaan hyllyyn ei ole yhtäkään taidekirjaa eksynyt, vaikka opukset ovatkin mieleeni :—) Pitäisi ehkä, eloisa konseptitaide innostaa omissa taiteiluissakin.
Mitä mitä, blogilla on nykyään instagramkin!
Lisää esittelyjä on tosiaan tulossa ja kovasti houkuttaisi hankkia pikku hiljaa kaikki muutkin ilmestyneet taidekirjat. Niistä ainakin riittäisi jutun juurta joksikin aikaa. :) Netistäkin löytyy hirmuisesti konseptitaidetta, jos kirjoja ei jaksa hankkia, vaikka toisaalta oikeiden kirjojen selailu on mukavaa. Voin hyvin kuvitella, että konseptitaiteesta saa kivasti ideoita omiin töihin. :)
Heh jep, pistin Ig-tilin pystyyn, jotta voisin jakaa jotain pienempiä Disney-juttuja ja saisin muuten vaan tekosyyn leikkiä puhelimen kanssa. ;)
Ihana kirja, ihania kuvia! Brittney Leen “oikea” Sugar Rush -maailma on ihana! Siinähän olisi hyvä idea piparkakkutaloon… Ensi vuoden joulua siis odotellessa! :)
Todella, oli taas vaihteeksi hankala valita mitä sivuja ottaisin mukaan postaukseen. Ooh, piparkakkutaloidea kuulostaa tosi kivalta! Haluan ehdottomasti nähdä kuvia, jos päädyt toteuttamaan sen. :)