Into the Woods arvostelu

Kävin eilen katsomassa keskiviikkona ensi-iltaan tulleen Into the Woods -musikaalin. Elokuvahan ilmestyi Yhdysvalloissa jo viime jouluna, mutta jostain syystä sen Suomen julkaisu oli haluttu jättää pääsiäisen tienoille. Outo ajankohta minusta, vai onko teillä muilla tapana käydä pääsiäisenä elokuvissa?

Minulla ei ollut kovin erikoisia ennakkotietoja tai -odotuksia ennen elokuvan katsomista. Tiesin sen perustuvan 1980-luvun lopulla ilmestyneeseen Broadway-musikaaliin, jonka lopusta olen nähnyt pienen pätkän noin vuosi sitten. Tyyliltään musikaali vaikutti aika synkältä ja mielikuvani oli, että kaikille taitaa käydä sen aikana melko kehnosti. Tämä ennakkoajatukseni täyttyi ainakin joltain osin.

HUOM: Spoilerivaara! Kolmannen kuvan alla on juonipaljastuksista vapaa loppuarvio.

Into the woods 2014

Into the Woods (2014)
Ohjaaja: Rob Marshall
Rooleissa: James Corden, Emily Blunt, Anna Kendrick, Meryl Streep, Lilla Crawford, Daniel Huttlestone, Johnny Depp
Ensi-ilta Suomessa: 1.4.2015 | Kesto: 2 h 5 min

Into the Woods -elokuvan keskiössä ovat pienessä kylässä asuva leipuri ja hänen vaimonsa. Pariskunta on turhautunut lapsettomuuteensa, jonka syyksi paljastuu pian naapurin noidan asettama kirous. Kirouksen voi kuitenkin purkaa keräämällä neljä esinettä, jotka ovat verenpunainen viitta, kullanhohtoinen kenkä, maidonvalkoinen lehmä ja maissinkeltaisia hiuksia. Nämä esineet ovat arvatenkin tuttujen satuhahmojen omaisuutta. Kirouksen rikkomista vauhdittaa tikittävä aikaraja; kolme päivää.

Elokuvassa tapahtuu paljon ja hahmojakin on runsaasti, mutta siitä huolimatta pysyin hyvin kartalla tapahtumista. Tarina oli hyvin kaukana sokerikuorrutetuista satufilmatisoinneista ja siinä oli mukana sitä samaa raakuutta, mitä alkuperäisissäkin saduissa on. Esimerkiksi omiin lapsuudenmuistoihini Tuhkimo-sadusta kuuluu se, että kumpikin sisarpuoli oli valmis jopa leikkaamaan palan isosta jalkaterästään, jotta kuuluisa kenkä mahtuisi. Satujen nykyversioissa, niin kirjoissa kuin elokuvissakin näitä raakuuksia on siloteltu tai suoranaisesti sensuroitu lasten suojelemisen nimissä, vaikka ne juuri tekevät pieneen kuulijaan/katselijaan vaikutuksen. Musikaalissa tämä ja monta muuta yksityiskohtaa oli otettu mukaan. Niillä ei kuitenkaan mässäillä vaan jätetään katsojan mielikuvituksen varaan täyttää verisimmät kohdat.

Hahmot tuntuivat elokuvan alussa aika itsekkäiltä. Eikä siinä mitään, jos ajat ovat kehnot, niin omaa tai aivan lähimmäisten etuaanhan sitä silloin vain ajattelee. Hahmojen epätäydellisyydestä löytyi inhimillisyyttä ja heidän tekemänsä virheet saivat heidät tuntumaan uskottavilta. Pidin erityisesti musikaalin pääparista, leipuri oli alkuun aika kiltti ja tarvitsi vaimoaan hoitamaan asiat kuntoon. Pakon edessä miehen oli kuitenkin tartuttava itse toimeen. Cordenin roolisuorituksesta tuli muuten heti mieleen Doctor who -sarjasta tuttu Craig-hahmonsa.

into the woods arvostelu

Tuhkimokin oli vähän realistisempi tässä kuin Cinderella-elokuvassa, esimerkiksi hänen juttelunsa eläimille ei ollut lainkaan niin häiritsevää kuin tuossa pari viikkoa sitten näkemässäni elokuvassa. Oli myös jotenkin huvittavan osuvaa kuinka Tuhkimo jahkaili monta kertaa prinssin ja entisen elämänsä välillä ja lopulta jätti päätöksenteon prinssin varaan. Vaikka sorrun itsekin kaikenlaiseen ylianalysointiin ja ajoittaiseen jahkailuun, olisi tehnyt mieli tokaista, että jos noin pitkään joudut miettimään, niin prinssi ei ole sen arvoinen.

Aluksi pidin sekä Punahilkkaa että Jackia ärsyttävinä, mutta Crawfordin eläväinen liikehdintä muutti mielipiteeni ja aloin pitää hahmosta. Jackin nyt ehkä kuuluukin olla vähän ärsyttävä hahmo, kuka selväjärkinen nyt menee ärsyttämään jättiläisiä, mutta ainakin Huttlestonella oli hieno lauluääni. Streep oli mahtavan dramaattinen noitana ja katosi aina paikalta upean huomiota herättävästi. Johnny Deppin rooli sutena oli sopivan inhottava ja pieni, en jäänyt kaipaamaan häntä enää alun jälkeen.

Metsä oli mielenkiintoinen tapahtumapaikka; se muutti hahmoja eri suuntiin. Siellä toisaalta heidän huonot ja toisaalta hyvät puolensa tulivat esiin. Elokuvaan mahtui mukaan monenlaisia teemoja, joiden tarkempi analysointi vaatisi minulta kuitenkin useamman katselukerran.

Ihmettelin aluksi tarinan kertojaa, että miten tuo leipuri siinä höpöttelee. Onneksi sille saatiin selitys elokuvan lopussa ja tarina saatiin mukavasti kiedottua solmulle. Elokuvan lopun yhteislaulusta olisi voinut helposti tehdä tosi kliseisen, mutta siltä oli onneksi vältytty. Tässä elokuvassa tarinoiden yhteenliittymissä ei ollut ihan samanlaista ihanaa yllätyksellisyyttä kuin esimerkiksi Love Actually -elokuvassa (2003), vaan oli heti melko selvää kuka kukin on. Tarinan lopussa tapahtui melko ikäviä juttuja, mutta siitä huolimatta jälkimaku ei ollut synkkä vaan valoit uskoa siihen, että hahmot selviytyvät vaikeuksistaan huolimatta.

Elokuvassa tuntui olevan loputon määrä lauluja ja varsinkin alun sävelmät jäivät nopeasti pyörimään päähän. “Into the woods then out of the woods…” Olisi vähän tehnyt mieli laulaa mukana, mutta minun laulutaidoillani on parempi pitää suu supussa ja tyytyä fiilistelemään näyttelijöiden kauniita laulusuorituksia. Laulut olivat ilahduttavan monitasoisia ja kaukana tasapaksusta (näille asioille on varmasti jotkin hienot musiikkitermit, joita en satu tuntemaan). Sanoituksissa oli välillä tosi huikeita riimittelyjä. Soundtrack tulikin sitten kuunneltua pari kertaa läpi Spotifysta tätä arvostelua kirjoittaessa.

into the woods elokuva

En ole tosiaan nähnyt alkuperäistä musikaalia kokonaisuudessaan, joten en osaa verrata tätä elokuvaversiota siihen. Näkemäni pikkupätkän perusteella musikaali oli paljon näyttävämpi elokuvamuodossa, vaikka eiväthän näytösten videoinnit näytä tai tunnu koskaan samoilta kuin paikan päällä. Elokuvan alussa minulle tuli hetkeksi mieleen Les Misérables -musikaalin elokuvaversio, joka oli minusta aika plaah, toisin kuin itse kirja. LesMisiin verrattuna Into the Woods oli minulle paljon mieleisempi ja se herätti ajatuksia.

Elokuva oli oikein viihdyttävä ja sen parissa parituntinen vierähti mukavasti. Ennakko-odotukseni eivät olleet kovin korkeat ja yllätyin siitä, miten paljon lopulta pidin elokuvasta. Teatterista poistumisen jälkeen jäi fiilis, että tekisi mieli nähdä elokuva uudelleen. Kiinnostukseni alkuperäistä musikaalia kohtaan heräsi myös. Uskon, että seuraavilla katselukerroilla musikaalista löytyy taas uutta ihmeteltävää.

Arvioni:

Oletko jo ehtinyt käydä katsomassa Into the Woods -elokuvan?

Lisäys: Into the Woods julkaistaan DVD:llä ja Blu-rayllä 21.8.2015.

Kuvat: movies.disney.com/into-the-woods-gallery

| Kategoriassa Elokuvat | Avainsanat:,

4 kommenttia artikkelissa “Into the Woods arvostelu

  1. Jännä homma, nimittäin minulla ei ollut yhtään mitään ajatusta tästä leffasta kun näin trailerin ja sitä ennen kuin kuulin siitä. Mikään must see tämä ei ole, mutta ehdottomasti vuokraan sen kun sen aika on. Kuulosti sen verran kiinnostavalta tämä sinun arvostelusi.

    1. Välillä jotkin elokuvat menevät ihan ohi eikä tätä elokuvaa ole taidettu Suomessa juuri mainostaakaan (tai sitten minä vaan en ole huomannut mitään). Kiva kuulla, että sain elokuvan vaikuttamaan kiinnostavalta. Toivottavasti se on mieluinen, kun ehdit leffan sitten jossain sopivassa välissä katsoa. :)

  2. En ole minäkään elokuvaa vielä nähnyt, mutta haluan sen ehdottomasti katsoa! Se vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta! Harmi, ettei samalla paikkakunnalla asuvat ystäväni ole pahemmin innostuneet musikaaleista… Ehkä minäkin katson sen vasta vuokrattuna, kun ei jotenkin viitsi mennä elokuvateatteriin yksin. Kyllähän sinne teatteriin voisi yksinkin mennä, mutta minä olen aina mieltänyt sen sosiaaliseksi kokemukseksi, joten tuntuisi oudolta mennä yksin. Mutta varmasti joku päivä tämän elokuvan katson!

    1. Se on kyllä jännä, miten moni välttelee elokuvien katsomista yksin teatterissa. En ole itsekään vielä kertaakaan käynyt yksikseni kunnollisessa elokuvateatterissa (epävirallisemmassa kylläkin), mutta pitää jonain päivänä kokeilla sitä, vaikka tuntuisi kuinka oudolta. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.