Disney-tiistai: Kaunotar ja kulkuri

Hui että, miten ihmeessä nyt voi olla toukokuun viimeinen päivä! Säiden puolesta tietysti jo pitkään tuntunut tosi kesäiseltä, mutta miten tämä vuosi tuntuu vierähtäneen niin kauhean nopeasti. Ja tänään on jo 15. Disney-tiistai eli reilu neljännes tähän mennessä ilmestyneistä Disney-klassikoista on jo käsitelty!

Mutta kauhistelut sikseen, paljon mielenkiintoista on vielä luvassa. Tänään aiheena on tietysti Kaunotar ja kulkuri, jonka tuotannosta tiesin itse etukäteen melko vähän, ja jonka tekoon liittyy paljon mielenkiintoisia käänteitä ja jopa vähän draamaakin.

Kaunotar ja kulkuri

Kaunotar ja kulkuri
Pääohjaajat: Wilfred Jackson, Hamilton Luske & Clyde Geronimi
Äänirooleissa: Barbara Luddy, Larry Roberts, Bill Thompson, Bill Baucom, Verna Felton, Peggy Lee
Suomidubissa: Karin Pacius, Matti Olavi Ranin, Esa Saario, Kauko Helovirta, Rauha Rentola, Miitta Sorvali
Kesto: 76 min
Ensi-ilta Yhdysvalloissa: 22.6.1955, Suomessa: 23.12.1955
Lipputulot Yhdysvalloissa: 93 602 326 USD

Tarina Kaunottaresta ja kulkurista sai alkunsa 1930-luvun lopulla, kun Lumikin tuotanto oli loppusuoralla. Idea tuli Disneyllä työskennelleeltä tarinamies Joe Grantilta, jonka perheen springerspanieli Lady joutui sivuun heidän ensimmäisen lapsen synnyttyä. Grant piirsi koirastaan kuvan ja sen nähtyään Walt kehotti häntä tekemään koiran tarinasta kuvakäsikirjoituksen. Tarinan ensimmäisissä versioissa ei ollut vielä mukana Kulkuria, vaan se pyöri Kaunottaren ja tämän kodin ympärillä. Mukana oli myös ilkeä anoppi, joka saapuu taloon kissojensa kanssa.

1940-luvun alkupuolelle saakka useat eri käsikirjoittajat ja taitelijat osallistuivat tarinan muokkaamiseen. Vuosien varrella keksittiin monenlaisia ideoita, jotka eivät päässeet lopulliseen elokuvaan asti. Vuonna 1943 Walt näki kuvakäsikirjoituksen eikä pitänyt näkemästään. Pelkkä Kaunottaren hurmaava luonne ei onnistunut pitämään tarinaa koossa, joten projekti hyllytettiin. Myöhemmin saman vuonna Walt kuitenkin luki Cosmopolitan-lehdestä Ward Greenen kirjoittaman tarinan Happy Dan, The Cynical Dog ja keksi, että herttaisen Kaunottaren vastapainoksi tarinaan tarvittaisiin toinen koirahahmo, joka olisi kyynisempi. Toisen maailmansodan vuoksi projekti ei kuitenkaan edennyt useaan vuoteen.

Kun tarinan kehittelyä jatkettiin sodan jälkeen, tarinan alkuperäinen ideoija Joe Grant ei enää työskennellyt Disneyllä. Mies oli lähtenyt studiolta Liisa Ihmemaassa -elokuvaan liittyvien erimielisyyksien vuoksi vuonna 1949. Walt ei ollut tottunut tekemään elokuvaa tyhjästä, joten hän pyysi Ward Greeneä kirjoittamaan tarinan kirjaksi, jotta yleisö voisi tutustua siihen jo ennen elokuvan ilmestymistä. Elokuvan alkuteksteissä mainitaan elokuvan perustuvan Greenen kirjaan, vaikka alkuperäinen idea olikin lähtöisin Grantilta.

Kulkuri
Disney-triviaa: Kulkurin nimeksi oli ehdolla monta eri vaihtoehtoa, kuten Homer, Rags ja Bozo. Siamilaisten kissojen nimet taas olivat aluksi Nip ja Tuck.

Elokuvan nimirooleihin valittiin Barbara Luddy Kaunottareksi ja Larry Roberts Kulkuriksi. Kumpikaan heistä ei ollut kovin tunnettu, vaan animaation nimekkäin ääninäyttelijä oli aikanaan suosittu hyvin laulaja ja näyttelijä Peggy Lee. Hän teki Riitan, Kaunottaren emännän ja siamilaisten kissojen äänet ja osallistui muutenkin elokuvan tekoon. Disneyn vakioäänistä mukana olivat Verna Felton Saara-tätinä ja Bill Thompson jopa viidessä eri roolissa muun muassa Tupsuna, Joe-kokkina ja poliisina. Monialainen esiintyjä Stan Freberg taas lainasi äänen Majavalle ja lauluryhmä The Mellomen lauloi koirakuoron osuudet.

Elokuvan koirahahmoja varten kuvattiin useiden eri koirien liikkeitä ja eleitä, jotta hahmot saataisiin esitettyä uskottavalla tavalla. Kulkurin mallina oli eräs oikea kulkukoira, jonka käsikirjoittaja Erdman Penner onnistui täpärästi pelastamaan lopetukselta. Kulkurille suunniteltiin ensiksi mustaa läikkää toisen silmän ympärille, jotta koita näyttäisi sopivasti kovikselta, mutta ideasta luovuttiin lopulta. Eräässä vaiheessa tarinassa oli mukana kanarialintu nimeltä Trilby sekä Kaunottaren kaksi kilpakosijaa, venäjänajokoira Boris ja sekarotuinen Homer. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Jalon oli määrä menehtyä elokuvan loppukohtauksessa. Erityisesti Peggy Lee kuitenkin taisteli hahmon puolesta, sillä hän piti kuolemaa liian surullisena ja sai lopulta tahtonsa läpi.

Elokuvan maailmaan lainattiin jonkin verran Waltin omasta elämästä. Kaupunki, jossa Kaunotar asuu, perustuu jossain määriin Missourin osavaltiossa sijaitsevaan Marcelinen pikkukaupunkiin. Walt vietti neljä vuotta lapsuudestaan Marcelinessä ja hän muisteli usein noita vuosia ja maalaismaista ympäristöä lämmöllä. Kaunottaressa ja kulkurissa tuo Waltin muistojen idyllinen 1900-luvun alun maailma siirrettiin valkokankaalle, mutta Marcelinen inspiraatio näkyy hyvin myös Disneylandin Main Street, USA -alueella. Waltin kertoman mukaan hän antoi vaimolleen Lillianille chow chown pennun hatturasiassa eräänä jouluna. Tämä tapaus innoitti tietysti tekemään elokuvaan kohtauksen, jossa Jukka-kulta antaa vaimolleen Kaunottaren joululahjaksi. Kaikki eivät tosin ole yhtä mieltä tarinan todenmukaisuudesta.

Kaunotar ja kulkuri
Disney-triviaa: Jotta elokuvan maailmaan saataisiin koiran perspektiivi, Claude Coats rakensi Kaunottaren kodista pienoismallin, jota työryhmä sitten kuvasi ja tarkasteli lattianrajasta.

Kaunottaren ja kulkurin taustamusiikin teki Oliver Wallace, joka oli työskennellyt monien Disney-klassikoiden, kuten Lumikin, Dumbon ja Peter Panin musiikin parissa. Koska elokuvassa on vaihteeksi hieman vähemmän lauluja, pääsee musiikki hyvin esille. Kaunottaren teemassa ja muutamissa muissakin kohdissa on kuultavissa erityisesti viktoriaanisen aikakauden musiikin vaikutus. Elokuvan laulut tekivät yhdessä Peggy Lee ja muusikko-säveltäjä Sonny Burke.

Elokuvan tekijäkaartiin kuului tällä kertaa vain seitsemän Disneyn yhdeksästä vanhasta miehestä, sillä Ward Kimball oli päättänyt siirtyä muihin tehtäviin ja Marc Davis hyppäsi suoraan Prinsessa Ruususen pariin. Milt Kahl oli Kulkurin pääanimaattori, Frank Thomas ja Ollie Johnston taas animoivat yhdessä Kaunotarta, Tupsua ja Jaloa. Les Clarkin vastuulla oli animoida Kaunotar pentuna. Eric Larson vastasi Riitta-koirasta ja John Lounsbery Tonystä ja Joesta. Wolfgang Reitherman huolehti jälleen elokuvan toimintapuolesta, sillä hänen tehtävänään oli animoida rotta sekä Kulkurin ja kolmen kujakoiran välinen tappelukohtaus.

Kaunotar ja kulkuri on ensimmäinen Disney-elokuva, joka tehtiin CinemaScopena eli tietynlaisessa laajakuvaformaatissa. Aikaisemmat Disney-klassikot oli tehty kuvasuhteella 1,37:1 eli kuvan leveys on 1,37 kertaa suurempi kuin sen korkeus. Kaunottaressa ja kulkurissa kuvasuhde taas oli 2,55:1. Uusi kuvasuhde löytiin lukkoon vasta, kun osa taustamaalauksista oli jo tehty, joten studion taitelijat joutuivat maalaamaan jo valmistuneet taustat leveämmiksi. Taustamaalauksista vastasi Claude Coats, mutta myös Eyvind Earlen vaikutus näkyy erityisesti Bella Notte -kohtauksessa.

Kaunotar ja kulkuri spagettikohtaus
Disney-triviaa: Kun Walt näki ensi kertaa spagettikohtauksen kuvakäsikirjoituksen, hän ei pitänyt ideasta eikä uskonut sen toimivan elokuvassa. Animaattori Frank Thomas kuitenkin uskoi kohtaukseen, eikä kuunnellut Waltia, vaan teki siitä raaka-animaation ja kohtauksesta tuli lopulta yksi elokuvan muistetuimmista.

Disneyn 15. kokoillan animaatio ilmestyi Yhdysvalloissa kesäkuussa 1955. Elokuvasta pidettiin ja se menestyi teatterikierroksellaan hyvin. Kaunotar ja kulkuri julkaistiin neljästi uudelleen elokuvateattereissa, kunnes sitä alettiin myydä VHS-videona. Pian videojulkaisun jälkeen Peggy Lee haastoi Disneyn oikeuteen ja vaati tekijänoikeuskorvauksia videoista. Nelisen vuotta kestäneen riidan jälkeen juttu sovittiin ja Lee sai Disneyltä korvauksena 2,3 miljoonaa dollaria. Kaunottaren ja Kulkurin pojasta Pepistä tehtiin useita sarjakuvia elokuvan ilmestymisen jälkeen ja hahmo tähdittää myös jatko-osaa Kaunotar ja Kulkuri II – Pepin seikkailut, joka ilmestyi vuonna 2001.

Kaunotar ja kulkuri ilmestyi Suomessa jouluaaton aattona 1955. Ensiksi elokuvaa esitettiin vain englanniksi, kunnes se dubattiin joulun 1966 uusintajulkaisua varten. Tämän ensimmäisen dubbauksen ohjaajasta tai ääninäyttelijöistä ei kuitenkaan ole saatavilla sen tarkempia tietoja. Kaunotar ja kulkuri dubattiin toistamiseen vuonna 1984. Dubbauksen ohjasi Matti Ranin ja ääninä ovat muun muassa Karin Pacius Kaunottarena, Matti Olavi Ranin Kulkurina, Esa Saario Tupsuna ja Kauko Helovirta Jalona.

Kaunotar ja kulkuri on yksi niistä muutamista Disney-klassikoista, jotka olen nähnyt useasti lapsena. Tarina minusta hirveän herttainen, mutta varsinkin elokuvan loppua sekä rankkurin luona tapahtuvat kohtaukset saavat kaltaiseni koiraihmisen aina hirveän surulliseksi. Mukana on myös jokunen hyvin aikuismainen hetki, joita en lapsena tajunnut ollenkaan. Esimerkiksi kohtaus, jossa Tupsu ja Jalo tulevat käymään Kaunottaren luona Kulkurin kanssa yhdessä vietetyn yön jälkeen, aukeni minulle vasta kun katsoin elokuvan ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden. Animaation jälki on jälleen aivan huippuluokkaa ja hahmojen eleet ovat onnistuneesti koiramaisia. Pidän erityisen paljon elokuvan alusta, jossa Kaunotar tekee innokkaana koiramaisia tehtäviään.

Onko sinulla jokin lempihetki Kaunottaressa ja kulkurissa?

Päädyin jakamaan Disneyn hopeakauden kahteen neljän elokuvan pituiseen urakkaan, joten seuraava Disney-tiistai ilmestyy noin kuukauden päästä.

Lähteet:
Gabler, Neal: Walt Disney – Amerikkalaisuuden ikoni (2008)
Kaunotar ja kulkuri Diamond edition blu-rayn lisämateriaalit
The Walt Disney Family Museum: Recap: Lady and the Tramp – A Technical Triumph 

| Kategoriassa Elokuvat | Avainsanat:,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.