Disney-muistoja lapsuudesta

Näin joulun perinteiden äärellä tulee helposti palattua muistelemaan lapsuuden jouluja ja varsinkin niitä kaikkein mukavimpia muistoja vuosien takaa. Nopeasti ainakin minulle tulee mieleen myös monia kivoja Disneyyn liittyviä muistoja. Jouluaaton iloksi jaan muutaman nostalgianhuuruisen Disney-muiston omasta lapsuudestani.

Disney’s Classic Video Games -pelikokoelma

Aaah, lapsena tämä peli oli minulle painonsa arvoinen kullassa! Kuvan rompulla on mukana Leijonakuninkaaseen, Aladdiniin ja Viidakkokirjaan perustuvat 16-bittiset tasoloikkapelit, joissa seikkaillaan kunkin elokuvan tarina läpi. Tai niin ainakin uskon, sillä en itse koskaan päässyt niitä kokonaan läpi, sillä pelit tuntuivat lapsena melko vaikeilta. Eipä sillä, en tiedä olisinko niissä nykyäänkään niissä yhtään sen parempi kuin 15+ vuotta sitten. Muistan päässeeni Aladdinissa kerran 8. tasolle, mutta useimmilla pelikerroilla kuolema koitti parin ensimmäisen kentän aikana.

Leijonakuningas-pelin tärkeä lisävaruste oli eräältä kaverilta saatu lappunen, jossa luki kenttien skippailuun käytettävä huijauskoodi. Muistaakseni Viidakkokirja-pelikin oli ihan mukava, mutta vaikeudestaan huolimatta Aladdin taisi olla lempparini. Pelin myötä kaikkien elokuvien musiikkimaailmakin tuli tosi tutuksi. En ole enää saanut tuota vanhaa CD-ROMia toimimaan nykykoneilla, mutta pelit voisi hankkia digitaalisesti GOG.comista. Näin nostalgiahuumassa olen jo puolivakavissani miettinyt pelien lataamista. Jos nämä pelit eivät ole sinulle tuttuja, niin alla olevalta videolta saa vähän ideaa siitä, millaisia ne ovat.

Tämän Disney’s Classic Video Games -kokoelman lisäksi pelasin Mulan Mahjong -peliä sekä Leijonakuningas II -peliä, josta muistan labyrintit, joista Kiara ja Kovu piti saada ulos salaa Zazulta.

Videokasettien mainokset

Minusta oli lapsena tosi kiva katsoa aina Disney-videoilta myös mainokset ennen elokuvaa. Ja oikeastaan se on minusta vielä nykyäänkin hauskaa, paitsi että tänä päivänä mainokset ovat jotenkin paljon tylsempiä kuin parikymmentä vuotta sitten.

Monen 90-luvun elokuvamainoksen äänimaailma on syöpynyt varmasti ikuisiksi ajoiksi mieleeni, samoin jotkin yksittäiset repliikit. Esimerkiksi Basil Hiiren mainoksista jäi mieleen erityisesti päähahmon nauru (videolla kohdassa 4:38) ja Tarzanin mainoksesta se, miten Glen Keane otti Tarzanin liikeratoihin mallia poikansa lumi- ja rullalautailusta. Sekä tietysti Veikko Honkasen ääni, joka oli kiinteä osa melkein jokaisen videon mainoskimaraa.

En nähnyt lapsena todellakaan kaikkia Disney-klassikoita, joten silloin tiesin monesta elokuvasta vain sen, mitä mainoksissa kerrottiin ja näytettiin. Kun olen myöhemmin katsonut kaikki klassikot, olen saanut huomata, että ne eivät aina ihan olleetkaan sellaisia kuin mainosten perusteella olisi voinut luulla.

Näitä mainoksia voisi oikeastaan unohtua katselemaan tuntikausiksi.

Lapsuuden elokuvat

Kun olin nuori, elokuvahyllymme Disney-valikoima oli aika rajoitettu. Elokuvia oli ehkä kymmenkunta, mutta niitä tuli sitten katsottua sitäkin ahkerammin. Varsinkin Prinsessa Ruususta, Aristokatteja ja Keisarin uusia kuvioita katsoessa minulle tulee aina pieni nostalgiafiilis, jollaista ei saa aikuisiällä tutuksi tulleita klassikoita katsoessa.

Kaikkein suurimman annoksen nostalgiaa saan kuitenkin elokuvista Nalle Puh ystävää etsimässä, Tarzan ja Mulan. Niiden lauluista varsinkin Aina ja aina on ihan superihana, samoin kaikki Tarzanin laulut. Mulan taas oli joskus 8-vuotiaana ihan ykkössuosikkini.

Aku Ankka -sarjakuvat

Ala-asteikäisenä Aku Ankka oli jokaisen keskiviikon riemu. Tilasin lehteä varmaan kymmenisen vuotta, kunnes teini-iän lähestyessä sen lukeminen jäi. Tarinoista kaikkein parhaiten mieleen ovat jääneet Don Rosan sarjakuvat, sillä ne olivat ehdottomasti omia suosikkejani. Yksittäisistä tarinoista on jäänyt mieleen 2000-luvun alussa ilmestynyt kaksi- tai kolmeosainen sarjis, jossa Tupu, Hupu ja Lupu olivat ihan koukussa Taistoturrikoihin. Tuo kyseinen tarina jäi varmasti mieleen siksi, että Pokémonit olivat tuolloin tosi pop ja jotenkin se iski minuun, että Ankkalinnassakin oli samanlainen villitysilmiö. Ja onhan tuo taistoturrikat-sanakin jotenkin vaan hirveän hauska!

Tykkäsitkö sinä pelata lapsena Disney-aiheisia tietokone- tai konsolipelejä? Entä mitkä Disney-elokuvat ovat sinulle ne kaikkein nostalgisimmat?

Ihanaa joulua!

| Kategoriassa Disney life | Avainsanat:

8 kommenttia artikkelissa “Disney-muistoja lapsuudesta

  1. Voi että, nuo mainokset! Aiheuttivat kunnon nostalgiapläjäykset: aloin lausua niiden repliikkejä mielessäni etuajassa ja iho meni kananlihalle joidenkin kohdalla. :D Minulla oli jäänyt mieleen noita samoja asioita mainoksista, joita sinäkin mainitset.

    Meillä on ollut kotona melkoisen iso läjä Disney-elokuvia videolla ja joitakin niistä kävimme katsomassa myös elokuvateattereissa. Kaikista nostalgisimpia minulle ovat Basil Hiiri, Leijonakuningas, Kaunotar ja Hirviö, Mulan, Notre Damen kellonsoittaja, Tarzan sekä Atlantis – kadonnut kaupunki. Minulla oli myös kausiluonteisempia “mielitiettyjä”, jotka eivät kuitenkaan ole niitä kestosuosikkeja, vaikka ovatkin ihania.

    Minulle tuli Aku Ankka joskus ala-asteikäisenä ja se oli parasta ikinä: joka keskiviikko ryntäsin koulusta kotiin, jotta pääsisin käsiksi Akkariin. Kaikkein parhaiten minulle on jäänyt mieleen Don Rosan Kalevala-aiheinen tarina, olikohan se nimeltään Sammon salaisuus. Olin hyvin yllättynyt, että yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä tiesi Suomen kansalliseepoksesta ja intoutui tekemään siihen pohjautuvan tarinan.

    Oikein hyvää joulua! :)

    1. Haha, ihan parasta! Aika samoissa fiiliksissa minäkin noita mainoksia katselin. :D

      Oi että, olisin lapsena halunnut isomman Disney-kokoelman, mutta vanhemmat eivät suostuneet ostamaan kaikkia toivomiani elokuvia. Mutta oli meillä toisaalta aika paljon muidenkin studioiden elokuvia, joten muuten olisi voinut mennä päivät pelkäksi elokuvie tuijotteluksi.

      Sammon salaisuuden ilmestyminen on jäänyt minullekin mieleen. Kuten sanoit, oli tosi siistiä, että Aku Ankan sivuilla oli jotain niin suomalaista! Tuntuuhan Aku Ankka melko suomalaiselta hauskan kielenkäyttönsä ansiosta, mutta tuo tarina vei sen vielä seuraavalle tasolle. Ja Don Rosan lämmin suhde suomalaisiin on muutenkin tosi kiva juttu!

  2. Eikä mitä mainoksia! Miten kaikki ihanat muistot tuli mieleen😍 muistan lapsena kun kelailin kasetteja, kun halusin katsoa mainokset 4 kertaa putkeen😅 En ymmärrä miten ne saikin noista mainoksista niin houkuttelevia tuohon aikaan!
    Meillä oli Tarzan ja 102 dalmatialaista -peli (ja on edelleen tallessa)♡ muistan et toi dalmis -peli oli ihan huippu ja valitsin aina lumipallon millä pelasin.

    Hyvää joulua!🌲♡

    1. Haha, minä en ehkä ihan katsonut neljää kertaa noita mainoksia putkeen. :D Mutta moneen kertaan ne tuli kyllä katsottua. Ja se oli ihan parasta, jos elokuvan lopputekstien jälkeen oli vielä lisää mainoksia! :DD

      Uu, kuulostaa kivalta! Meilläkin taisi olla joku Tarzan peli, jossa piti kai jotenkin kiipeillä erilaisissa puumajoissa tai jossain. Mutta se oli kyllä sen verran vaikea peli, että sitä ei tainnut tulla ihan hirveästi pelattua. :’D

  3. Oi nuo videoiden mainokset! Olisivatpa nykymainokset yhtä hyviä :’D

    Akua tuli meilläkin tilattua varmaankin yli kymmenen vuotta ja muista ikuisesti kun ala-asteella eräänä talvipäivänä tulin koulusta kotiin ja kotona odotti upouusi Aku Ankka, jota vanhemmat olivat minulle alkaneet yllärinä tilata. Oli kyllä ihan huippua!

    Ja myös Disney-pelit kuuluivat suurena osana lapsuuteen. Esimerkkeinä SNES-konsolin Maui Mallard ja Disney’s Magical Quest 2
    The Great Circus Mystery Starring Mickey & Minnie (huh mikä nimihirviö!) sekä PS1 -peleistä Herkules ovat sellaisia joita tuli tahkottua ahkerasti!

    Minuakin alkoi muuten kovasti houkutellu noiden pelien lataaminen! Ostin juuri eilen Disney Afternoon Collectionin PS4:lle tarjoushintaan 8,95€, joten kannattaa nyt ehdottomasti ostaa kyseinen kokoelma, jos kiinnostaa! :)

    Mukavaa joulua sinullekin!!!

    1. No älä! Nykyään mainokset ovat jotenkin niin siloiteltuja, kun taas videoilla ne olivat jotenkin kotikutoisia. :)

      Voi miten kivan yllätyksen vanhempasi olivat keksineet sinulle!

      Disney-pelit ovat kyllä parhaita! Täytyy tutustua tuohon Afternoon Collectioniin, sen hinta ei tosiaankaan päätä huimaa. :)

  4. Nyt oon niin innoissani et tuskin saan kirjoitettua! Miten voi olla, että löydän sun blogin vasta nyt! Elän ja hengitän Disneyä joten tämä ilta kuluukin sun blogia koluten ja voit olla varma, että sait vakio lukijan! <3!!!

    1. Voi miten ihana kuulla! Toivottavasti sinulla on ollut mukavia hetkiä juttujeni parissa ja toivottavasti viihdyt myös tulevaisuudessa! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *