Tokyo Disney Resort 2018: Ilta DisneySea-puistossa

Toukokuisesta Japanin-matkastamme riittää vielä paljon kerrottavaa ja kuvia jaettavaksi, joten mennään suoraan asiaan. Viimeksi kerroin aamupäivästämme DisneySea-puistossa ja tänään jatketaan suoraan siitä, mihin aiemmin jäätiin.

Syötyämme lounaan Zambini Brothers Ristorantessa, päätimme lähteä kiertämään seuraavaa uutta aluetta. Suuntasimme siis Mediterranean Harborin vasemmalla puolella sijaitsevalle American Waterfront -alueelle.

American Waterfront

American Waterfront -alueelta löytyy yksi DisneySean suosituimmista laitteista, Toy Story Mania. Kyseessä on Toy Story -teemainen 4D-ajelu, jossa kisataan vierustoveria vastaan useissa virtuaalisissa karnevaalipeleissä. Laitteen kokeileminen kiinnosti, mutta siihen oli pitkälti yli tunnin jonot, joten päätimme testata sitä myöhemmin. Katselimme vain hetken ympärillemme ja jatkoimme sitten matkaa.

 

En ihan osaa päättää onko Toy Story Manian jonon sisäänkäynnillä odotteleva Woodyn pää tosi creepy vai hauska. Mitä mieltä sinä olet?

American Waterfront koostuu kahdesta erilaisesta pienemmästä alueesta; New York Harborista sekä pikkukaupunkimaisesta Cape Codista. Kiertelimme keskiviikkona vain New York Harborissa, mutta Cape Codistakin on tulossa kuvia myöhemmin.

Yksi New York Harborin keskipisteistä on iso SS Columbia -alus, johon puistokävijät ovat tervetulleita tutustumaan. Laivan sisällä sijaitsee ainakin pari ravintolaa, mutta meidän ei tullut käytyä sisällä lainkaan. Ensi kerralla sen sisällä on kyllä käytävä kiertelemässä. Käyntimme aikana laivaan tehtiin jonkinlaisia kunnostustöitä ja kuvan oikeassa reunassa näkyykin hieman, miten osa laivasta oli huputettuna. Kaikki rakennustelineet oli kyllä kätketty tosi taitavasti, sillä tuo huputus sulautui hyvin laivan kylkeen.

American Waterfront -alueella sijaitsee myös toinen laite, Tower of Terror. Emme valitettavasti päässeet kokeilemaan sitä, sillä laite oli suljettuna käyntimme aikana. En kyllä tiedä olisinko uskaltanut sen kyytiin, vaikka se olisikin ollut auki.

American Waterfront -alueelta pääsee liikkumaan muille alueille muutamalla eri tavalla. Yksi niistä on DisneySea Electric Railway, jonka kyydissä voi matkata Port Discoveryn asemalle.

Kävimme myös kiertelemässä muutamissa alueen kaupoissa. Yksi hauskimman näköisistä oli McDuck’s Department Store, joka oli ulkopuolelta teemoitettu kuin hulppea 1900-luvun tavaratalo. Sisällä taas oli hienoja Roope-setä-koristeita. Kaupassa ei tosin myyty Ankkalinna-tuotteita, vaan valikoima koostui yksinomaan Duffy-tuotteista. En sillä erää ostanut mitään, mutta iskin kyllä silmäni yhteen laukkuun, jonka näette myöhemmin.

Kahden maissa aloimme olla päivälevon tarpeessa, joten kävelimme takaisin DisneySean monorail-asemalle ja matkasimme junalla takaisin hotellille lepäilemään pariksi tunniksi. Matkalla monorailille näimme tämän nuorta Waltia esittävän Storytellers-patsaan, jonka The Walt Disney Company on lahjoittanut Tokion puistolle sen 30-vuotisjuhlana.

Takaisin puistoon

Palasimme takaisin DisneySea-puistoon neljän aikoihin. Saapuessamme puistoon Mediterranean Harbor -alue oli täynnä ihmisiä, jotka odottivat illan Fashinable Easter -esityksen alkua. Päätimme kuitenkin itse lähteä kohti Port Discoveryä ja käydä hakemassa fastpassit Nemo & Friends Sea Rideriin.

Emme jääneet sillä erää pidemmäksi aikaa Port Discoveryyn, sillä meillä oli pöytävaraus viideltä. Niinpä lähdimme valumaan takaisin Mediterranean Harborin suuntaan.

DisneySeassa on kuitenkin niin paljon nähtävää, että harhauduimme matkalla hetkeksi tutkimaan aivan tulivuori Mount Prometheuksen juurella sijaitsevaa Fortress Explorationsia. Linnakkeessa oli useita huoneita, joita voi tutkiskella omassa rauhassa. Ehdimme vilkaista paria huonetta, kunnes totesimme, että on aika lähteä ravintolalle.

Ristorante di Canaletto

Olimme tosiaan tehneet etukäteen pöytävarauksen italialaista ruokaa tarjoilevaan Ristorante di Canaletto. Ravintola sijaitsee Mediterranean Harborissa tosi viehättävällä paikalla ihan gondoli-ajelun vieressä.

Tokyo Disney Resortissa pöytävarausten tekeminen on kaikkein helpointa, jos yöpyy jossain Disneyn omista hotelleista. Silloin pöytävarauksen voi tehdä netissä englanniksi 30 päivää etukäteen. Me hyödynsimme tuota vaihtoehtoa ja teimme varaukset kahteen kiinnostavaan ravintolaan haluamillemme päiville.

Jos taas ei yövy Disneyn hotellissa, varauksen teko onnistuu netin kautta ainakin tällä hetkellä vain japaniksi. Jos pöytävarausta ei ole tehnyt etukäteen, voi käydä kysymässä suoraan ravintolasta, löytyykö samalle päivälle vapaita pöytiä. Hiljaisempina aikoina voi saada pöydän samalle päivälle, mutta sesonkina pöydän saaminen voi olla vaikeampaa. Pöytävarauksista käytetään puistossa termiä Priority Seating.

Ravintolassa oli jonkin verran muitakin asiakkaita, joten en kehdannut ottaa ravintolan sisällä hirveästi kuvia. Annoksista sen sijaan nappasin tietysti kuvat!

Valitsimme kumpikin neljän ruokalajin menun, johon kuului alkuruoka, pizzaa tai pastaa, pääruoka ja jälkiruoka sekä juoma ja leipää. Jokaisen ruokalajin kohdalla sai valita mieleisensä annoksen muutamasta vaihtoehdosta. Valitsin itse alkupalaksi kokin valitsemia alkupaloja, joten lautaseltani löytyi tuoreita kasviksia, mozzarellaa sekä paria eri kalaa. Ville taas valitsi alkupalaksi marinoituja mereneläviä ja vihreitä papuja. Olin ihan tyytyväinen valintaani, varsinkin kasvikset olivat hyviä. Kala taas ei aivan ollut makuuni. Parasta oli vaalea leipä, jota tarjoilijat toivat lisää illallisen aikana.

Seuraavaksi oli vuorossa pasta/pizza. Oma valintani oli farfallepasta vihanneksilla, Ville taas päätyi päivän pizzaan, joka osoittautui juustopizzaksi. Molemmat annokset olivat oikein hyviä. Pizzan kanssa tarjoiltiin pieni astiallinen hunajaa, jota olisi voinut kaataa pizzan päälle. Villeltä jäi hunajalla maustettu pizza testaamatta, vaikka sitä olikin suositeltu, mutta kokeilkaa te tuota makuyhdistelmää, jos joskus Ristorante di Canalettossa syötte.

Pääruuaksi valitsimme molemmat kanaa, joka osoittautui pettymykseksi. Kana oli vain jotenkin arkista enkä oikein välittänyt sen kanssa tarjoilluista ohrasuurimoista. Minulle tulee niistä aina mieleen isäni erikoiset ruokayhdistelmät (kuten ohrasuurimot jauhelihakeitossa).

Jälkiruuaksi otin hedelmien kanssa tarjoiltua panna cottaa, Ville taas maistoi appelsiinisorbettia. Panna cotta -annos oli parempi kuin lounaalla Zambini Brothers’ Ristorantessa. Appelsiinisorbetti taas oli kuulemma oikein hyvää.

Ristorante di Canaletto oli ihan kiva ravintola, mutta ruuat eivät olleet mitenkään supererikoisia. Se oli ihan kiva käydä kokeilemassa, mutta olin odottanut paikalta enemmän. Valitsemamme menut maksoivat 4 200 jeniä per nokka (noin 33 euroa). Ravintolassa oli tarjolla myös tyyriimpiä menuja, joissa oli tarjolla erilaisia annoksia. Lisäksi voi tietysti tilata listalta vaikka vain jonkin pääruuan.

Ravintolan lähistöltä bongasimme tällaisen kuvauspisteen, jossa voi ottaa kuvan omasta Duffy and Friends -pehmolelustaan. Paikka oli teemoitettu erityisesti taitelijakissa Gelatonin mukaan. Puistosta löytyy muutama muukin kuvauspaikka. Japanilaiset puistokävijät myös kantavat näitä söpöjä pehmoja mukanaan puistossa, joten kuvauspisteet ovat varmasti suosittuja.

Illallisen jälkeen kävelimme jälleen American Waterfrontin puolelle, sillä halusimme päästä ajamaan DisneySea Electric Railwayllä. Jonoa ei ollut nimeksikään, joten pääsimme ihan parissa minuutissa ratikkamaisen kulkupelin kyytiin. Henkilökunta oli jälleen tosi herttaista ja ystävällistä, kuten kuvan cast member, joka vilkutti innoissaan lähteville matkustajille.

American Waterfrontin New York Harbor oli siitä hauska alue, että siellä oli kiinnitetty paljon huomiota yksityiskohtiin. Niin oli tietysti muillakin alueilla, mutta New York Harborissa huomio kiinnittyi lukemattomiin tekaistujen tuotteiden mainoksiin ja kaikenlaisiin kyltteihin.

Electric Railwayn kyydistä oli hauska katsella maisemia vähän korkeammalta. SS Columbian voisi melkein luulla olevan ihan oikea laiva, joka on pysähtynyt ihan oikeaan satamaan

Port Discovery

Port Discoveryn puolelle saavuttuamme maisemat muuttuivat aivan toisen tyylisiksi.

Electric Railwayn kyydistä noustuamme käytimme Nemo & Friends Searideriin hakemamme Fastpassit. Laitteeseen oli pitkä jono, joten Fastpasseista oli jälleen hyötyä. En ollut etukäteen tutustunut siihen, millainen laite oikein on ja olin jostain syystä kuvitellut sen olevan jonkinlainen vuoristorata, vähän kuin Pariisista tuttu Crush’s Coaster. Olimme siis hieman pettyneitä, kun laite osoittautui Star Toursin kaltaiseksi simulaattoriajeluksi. Istuimme siis liikahtelevilla penkeillämme ja seurasimme Nemon maailmaan sukeltavaa minielokuvaa. En oikein tykkää tämän tyyppisistä laitteista, sillä nytkähtelevistä penkeistä tulee aina vähän huono olo.

Seuraavaksi päätimme käydä kokeilemassa viereisen Aquatopia-laitteen.

Aquatopia osoittautui aika hauskaksi laitteeksi. Siinä istuuduttiin kahden hengen vesihärveleihin, jotka liikkuivat vesialtaan pinnalla. Jokainen vaunu tuntui liikkuvan ihan omaa reittiään, joten missään vaiheessa ei voinut tietää, mihin suuntaan seuraavaksi käännähdetään.

Onnistuimme löytämään yhden Easter Egg Huntin extramunan Nemo and Friends Seariderin lähistöltä.

Vaikka Nemo and Friends Searider olikin ollut pettymys, niin ainakin laite näytti hienolta iltavalaistuksessa.

Ilta alkoi hämärtyä ja päätimme jatkaa matkaa viimeiselle alueelle, jossa emme olleet vielä ehtineet käydä.

Lost River Delta

Oli tosi kiva sattuma, että päädyimme Lost River Delta -alueelle juuri illalla, sillä alue tuntui hämärän aikaan ihan oikealta salaperäiseltä viidakolta. Oli tosi lämmintä ja päiden yläpuolella lenteli muutamia lepakoita, jotka tekivät alueesta vieläkin eksoottisemman tuntuisen. Oli aluksi epäileväinen siitä, ovatko lepakot oikeita, mutta uskoisin niiden olevan.

Pimeällä Indiana Jones Adventure: Temple of the Crystal Skull -laitteen teemoitukseen kuuluva asteekkipyramidi näytti tosi hienolta.

Joen toiselta puolelta löysimme taas yhden pääsiäismunan, jota koristivat Akun kaverit José Carioca ja Panchito Pistoles.

Miguel’s El Dorado Cantinan ulkopuolella taas oli Coco -aiheista koristusta.

Japanissa Pixarin Coco tunnetaan nimellä Remember Me.

Lähistöllä oli myös jälleen yksi Mikki-patsas.

Kierreltyämme aikamme päätimme mennä DisneySea Transit Steamer Linen kyytiin. Normaalisti Lost River Deltasta pääsee vesitietä Mediterranean Harboriin, mutta Mediterranean Harborin vesialueella oli pian alkamassa esitys, joten laivat olivat poikkeusreitillä.

Esitysten aikaan laivat kulkevat vain American Waterfrontin ja Lost River Deltan välillä, joten päädyimme siis American Waterfront -alueelle. Satama näytti tosi hienolta illalla.

Saavuimme Mediterranean Harborin puolelle juuri, kun illan Fantasmic-esitys oli alkamassa. Emme enää viime hetkellä saaneet kovin hyviä paikkoja, mutta päätimme kuitenkin jäädä seuraamaan esitystä. Se kannatti, sillä Fantasmic oli tosi vaikuttava. Show’n pääosassa oli tietysti itse Mikki ja mukana oli hahmoja, lauluja ja kohtauksia suosituista klassikkoanimaatioista.

Koska katselupaikkamme ei ollut kovin hyvä, päätimme tulla seuraavana iltana ajoissa odottelemaan esitystä. Myöhemmässä matkaraportissa on siis luvassa pari vähän parempaa kuvaa Fantasmicistä.

Illan ilotulitus oli jälleen tuulen vuoksi peruttu, joten päätimme kierrellä enää hetken ja lähteä sitten hotellille.

 

Kävimme vilkaisemassa Mysterious Islandia, joka tuntui paljon mystisemmältä alueelta illalla kuin kirkkaassa päivän valossa.

Kävimme myös ostamassa reissun kolmannet popcornit. Tällä kertaa valitsimme maun herb & tomatoes, joka nousi heti omaksi suosikikseni. Popparit maistuivat melkein kuin pizzalta ja mikä voisi olla parempi yhditelmä kuin pizza ja popcorn? Nam!

Istuimme hetken Mediterraean Harborissa kuunnellen alueen musiikkia. Muu taustamusiikki meni ihan hyvin läpi italialaisesta musiikista, mutta täytyy sanoa, että Santa Lucia vähän särähti korvaan. Wikipedia tiesi kertoa, että kyseessä on napolilainen kansanlaulu, mutta näin pohjoismaalaisen näkökulmasta laulu yhdistyy niin vahvasti joulunaikaan, että kappalevalinta tuntui huvittavalta.

Dreamer’s Lounge

Yhdeksän aikoihin päätimme lähteä takaisin hotellille. Emme kuitenkaan halunneet aivan vielä lähteä huoneeseemme nukkumaan, joten päätimme hengailla hetken hotellin aulassa sijaitsevassa Dreamer’s Loungessa.

Dreamer’s Loungesssa olisi voinut halutessaan tilata vielä yhdeksän jälkeen kevyttä illallista, kuten keittoa tai voileipiä, mutta me päädyimme tilaamaan jäätelöt ja drinkit. Valitsin mansikkajäätelöä sekä Apple Jewel -drinkin. Ville taas tilasi mimosan sekä suklaajäätelöä. “Terveellinen” iltapalamme maksoi yhteensä 4 340 jeniä eli noin 34 euroa.

Dreamer’s Lounge oli illalla tosi rauhallinen paikka, siellä oli ehkä pari ihmistä meidän lisäksemme. Saimme siis jutustella ja syödä herkkujamme kaikessa rauhassa. Hiljaisuus oli mukavaa vastapainoa puistoille, joissa oli tuhansia ihmisiä. Ensimmäisenä puistopäivänä ihmismäärä oli tuntunut takaraivossa vähän ahdistavalta, mutta toisesta päivästä pystyi jo nauttimaan paremmin, kun kaikkeen oli jo alkanut tottua. Ja tosiaan, toukokuun puoliväli on puistossa melko hiljaista aikaa. En tosiaankaan haluaisi vierailla kummassakaan puistossa kiireisimpänä sesonkina. Yritämme aina suunnitella matkamme hiljaisemmalle ajalle, sillä silloin yöpyminen Disneyn hotelleissakin on edullisempaa.

Kymmenen jälkeen päätimme lähteä nukkumaan. Ennen hisseille menoa jäimme kuitenkin hetkiseksi ihailemaan Tokyo Disneyland Hotelin aulasta löytynyttä nukkekotia.

Nukkekotia asuttivat useat Disney-hahmot ja kustakin huoneesta löytyi lukuisia pieniä disneymäisiä yksityiskohtia.

Nuo minikokoiset Mikki ja Minni ovat kyllä ihan supersuloisia!

Tähän onkin hyvä lopettaa matkaraportti toisen puistopäivämme osalta. Mutta ei hätää, minulla on kerrottavaa vielä kahden puistopäivän verran! Miltä DisneySea-puisto on sinusta vaikuttanut tähän mennessä? Onko ollut jotain, mitä haluaisit ehdottomasti päästä näkemään tai kokemaan?


Tokyo Disney Resort 2018 -matkasta kertovat jutut:

Tokyo Disney Resort 2018: 100 päivää matkaan!
Tokyo Disney Resort 2018: Bucket list
Japani 2018: Tutustumista Tokioon
Japani 2018: Ginza, Pokémon Cafe ja muuta kivaa Tokiossa
Tokyo Disney Resort 2018: Saapuminen Disneyland-puistoon
Tokyo Disney Resort 2018: Dreaming Up! -paraati ja kiertelyä puistossa
Tokyo Disney Resort 2018: Disneyland Hotel
Tokyo Disney Resort 2018: Ilta Disneylandissa
Tokyo Disney Resort 2018: DisneySea-puisto
Tokyo Disney Resort 2018: Ilta DisneySea-puistossa

| Kategoriassa Disney life | Avainsanat:, , ,

4 kommenttia artikkelissa “Tokyo Disney Resort 2018: Ilta DisneySea-puistossa

  1. Heh, olisikohan Tower of Terror mennyt jenkkilässä läpi? Tiedätkö onko siellä vastaavaa?

    Ohrasuurimot eivät taida olla Tokiossa niin arkisia kuin meillä Suomessa..? Eihän se pahaa ole mutta, tosiaan, niin kovin tavanomaista. Oudoimmat itse näkemäni yhdistelmät ovat ketsuppia ohrapuurossa ja ohrasuurimoita hernekeitossa.

    Pitääpä kokeilla joskus pyytää pitsan mukana hunajaa. Mitäköhän mahtavaisivat tiskin toisella puolella ajatella? Saa kyllä olla aika tarkka noiden päivän erikoisuuksien kanssa :D

    1. Itse asiassa ensimmäinen Tower of Terror -laite avattiin Walt Disney Worldissa vuonna 1994 eli laite on Jenkkilästä lähtöisin. :) Siellä laite on teemoitettu 1950–60-luvuilla tehdyn scifi-kauhuksi kuvaillun The Twilight Zone -sarjan mukaan. Sen tarkemmin en kuitenkaan tunne tuota sarjaa tai laitteen historiaa, kun en ole vielä päässyt (tai uskaltautunut) missään laitteen versiossa käymään. :)

      Eivät ne taida olla. Luulisin, että yleisimmin Japanissa tarjotaan aina riisiä. Heh, ohrasuurimot maistuvat jotenkin tuolla tavalla lisäkkeenä, mutta nuo mainitsemasi makuyhdistelmät eivät kyllä kuulosta kovinkaan herkullisilta. :D

      Voi olla, että hunaja ei sovi ihan minkä tahansa pizzan kanssa, mutta pikaisella googletuksella löytyi useampikin resepti, jossa hunaja on yhdistetty juustopizzaan. Harmi kun en juustoista välitä, muuten hunajapizzaa voisi testatakin. :)

  2. Olo on kyllä jälleen kerran melkoisen mykistynyt. DisneySea puisto vaikuttaa kertakaikkisen hienolta kokemukselta! Olen kieltämättä mennyt jo aivan sekaisin DisneySea puiston osista, mutta mieleen on kyllä jäännyt Mermaid Lagoon. Voi odotan niin kovasti, että pääsen käymään Disneyland Parisissa! Nämä postauksesi vain yllyttävät matkakuumetta… :)

    1. Tokyo DisneySea oli kyllä ihana paikka! Ei ihme, että olet sekaisin eri alueista, niin olin itsekin ennen matkaa. Mutta kyllä eri paikat ja kulkureitit sitten aika nopeasti hoksaa, kun pääsee paikan päälle. :) Pariisin Disneyland on ainakin minusta oikein kiva paikka aloittaa Disney-puistoissa käyminen, sillä puistot ovat sopivan kokoisia ja sinne ei ole täältä koti-Suomestakaan niin kamalan pitkä matka. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.